Rippikoulut hurjassa suosiossa Oulussa

7.1.22

Hyvä rippikoulu syntyy nuoria kuuntelemalla, sanovat kirkkoherra ja isonen. Oulujoen rippikoulutilastot kertovat huimasta menestyksestä.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Kirkon kuvapankki / Suvi Sievilä .

Oulujoen seurakunnassa rippikoulun kävi viime vuonna 107 prosenttia alueen rippikouluikäluokasta. Näin saattoi joulun alla riemuita seurakunnan kirkkoherra Ilkka Mäkinen.

Iloa ei vähentänyt yhtään se, että uudelleenlaskennan jälkeen prosenttiluku laski hieman. Se oli silti yli sata prosenttia.
– Huikea juttu, iso kiitos kaikille rippikoulutyötä tekeville, Mäkinen hehkutti Oulujoen seurakunnan Facebook-sivuilla.

Oulujoen lisäksi Oulun muissakin seurakunnissa rippikoulu nauttii suurta suosiota. Tilastojen mukaan myös Tuirassa ylisata prosenttia 15-vuotiaista käy rippikoulun.

Hyvän kehityksen taustalla on paljon työtä

Mäkisen mukaan sadan prosentin ylitys selittyy sillä, että osa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomista nuorista käy rippikoulun ja osallistuu konfirmaatioon.

– Meidän rippikouluissamme on silloin tällöin myös nuoria, joiden tausta voi olla esimerkiksi vapaissa suunnissa, kuten helluntailaisuudessa. 20–30 hengen rippikouluryhmässä on keskimäärin yksi nuori, joka ei ole kirkon jäsen. Jäseneksi hän tulee kasteen kautta, joka voidaan järjestää esimerkiksi konfirmaatiota ennen.

Isonen vahvistaa: nuorten näkemykset huomioidaan

Mäkisen mukaan rippikoulun suosiolle nuorten parissa on useita syitä. Kirkkoherran mielestä ripareita on onnistuttu kehittämään kiinnostaviksi, koska niiden toteutuksessa on kuunneltu järjestelmällisesti nuorten ideoita ja toiveita.

Tämän vahvistaa Oulujoen leireillä isosena ja yövalvojana työskennellyt Jenni-Kaisa Jurmu.

– Rippikouluja on nykyaikaistettu kuuntelemalla nuorten näkemyksiä. Leirejä ei suunnitella vain aikuisten mielikuvien perusteella.

– Kun nuorten ajatukset otetaan todesta, syntyy nuorekasta menoa. Näistä kokemuksista kerrotaan eteenpäin ja hyvä maine leviää, Jurmu uskoo.

Jurmu ja Mäkinen pitävät tärkeänä sitä, että riparilaiset pääsevät rippikoulussa tekemään
esimerkiksi jumalanpalveluksia.

– Nuoret ovat monella eri tavalla tekijöitä ja toimijoita. He eivät ole vain passiivisia tiedon vastaanottajia.

Jurmu näkee, että rippikoulun menestyksen taustalla on lopulta pitkäaikainen, useita vuosia tehty työ rippikoululaisten hyväksi. Millään yksittäisellä tempulla hyvää mainetta ei rakenneta, hän toteaa.

Kuulumisia kysellään ja nuoria kuunnellaan

Ilkka Mäkinen arvostaa sitä, että muun muassa Oulujoella jokainen rippikoululainen kohdataan myös kahdenkeskisissä keskusteluissa.

– Nuorta kuunnellaan eivätkä kuuntelijat ole vain viranhaltijoita. Hyvä rippikoulu tehdään yhteistyössä, jossa ovat mukana työntekijät, isoset, yövalvojat ja koko henkilöstö.

Mäkisen mukaan motivaatiota rippikoulun kehitystyöhön riittää, koska riparikontaktien avulla tavoitetaan nuorten lisäksi myös heidän perheensä.

Kun nuorten ajatukset otetaan todesta, syntyy nuorekasta menoa. Näistä kokemuksista kerrotaan eteenpäin ja hyvä maine leviää.

Isonen, leirien yövalvoja Jenni-Kaisa Jurmu

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.