Kolumni: Minne menet Sofia Karppi?

18.2.22

Rikosjännäreiden päähenkilöissä on kylvettynä pieni toivon siemen, rakkauden kaipuu ja oikeudenmukaisuuden vaade, mutta löytyykö hyvää maata, jossa siemen voi itää, pohtii Jussi Tuusa.


Teksti: Jussi Tuusa .

En ole kovin suuri tv-friikki, mutta viime vuosina olen tykännyt katsoa suomalaisia rikosjännäreitä.

Muutamista mainitakseni muun muassa Pihla Viitalan, Ville Virtasen, Iina Kuustosen, Johannes Holopaisen ja Samuli Vauramon roolisuoritukset paljolti nordic noir -tyyliä seuraavissa sarjoissa Karppi, Sorjonen, Ivalo, Kaikki synnit ja Ratamo ovat olleet koukuttavia.

Oma keskustelunsa olisi näissä sarjoissa avoimesti kuvattava ylikorostunut väkivalta. Nyt kuitenkin keskityn siihen, mitä käsikirjoittajat ja ohjaajat meissä katsojissa tavoittavat.

Tyypillisesti päähenkilöt ovat nuoria aikuisia, joilla nuoresta iästään huolimatta on jo luurankoja kaapeissa, takanaan lapsuuden trauma, avioero tai muu suhderikko, läheisten kuolemia. Elämällä ei ole varsinaista päämäärää, se on työkeskeistä suorittamista, kynttilän polttamista molemmista päistä, kokemusten keräilyä, sitoutumisen pelkoa, satunnaista huumoria, ohikiitäviä nautinnon ja hyvänolon hetkiä muuten harmaan sumuisessa säässä, ja sitten kovin usein henkiinjäämistaistelua taskulampun valossa pimeässä kellarissa. Kuva ajastamme?

Uskonnolle on näissä sarjoissa rajatut roolit hautajaisissa ja kömpelösti lestadiolaisuudeksi leimatun taikka jonkin fiktiivisen uskonnollisen ryhmän oudoissa sosiaalisissa vankiloissa.

Kuitenkin, päähenkilöissä on kylvettynä pieni toivon siemen, rakkauden kaipuu, empatian kutsu, oikeudenmukaisuuden vaade, kunnollisuuden toive, mutta löytyykö hyvää maata, jossa siemen voi itää? Voiko työveri tai hyvä ystävä olla sitä? Entä, jos ei?

Voisiko se löytyä sieltä epätodennäköisestä ja vähän kiinnostavasta paikasta, joka on jo sysättty oman elämän tutkintalinjalla mappi-ö:hön? Sofia Karppi ja Sakarias Nurmi, tulkaa vielä uudestaan kirkkoon, seurakunnan jumalanpalvelukseen!

Ja kun he tulevat, olettehan papit ja me seurakuntalaiset valmiina kertomaan, mihin toivomme perustuu?

Kirjoittaja on tutkijana labrassa ja Muhoksen kirkon penkissä

=> Anna palautetta kolumnista täällä

Lue lisää aiheesta:

Muhoksen seurakunta Näkemyksiä