Nutukkaita, katrilleja ja kolttaraanu

Oulun pääkirjaston näyttelyssä pääsee kurkistamaan kolttasaamelaiseen elämänmenoon. Näyttely on avoinna 27. helmikuuta saakka.

||

Naisen päähineestä voi päätellä onko hän neiti-ihminen, rouva vai kenties leski. Lapasten rannekekuviosta saa puolestaan selvyyden siitä, mihin sukuun henkilö kuuluu.

Kolttasaamelaisten kulttuurissa on paljon hiljaista tietoa, joka avautuu vain sitä tuntevalle.

Kolttasaamelaisten kulttuuriin pääsee nyt kurkistamaan Oulun pääkirjastossa esillä olevassa näyttelyssä  ”Saaʹmi jieʹllempälggsest – saaʹmi da Pââʹzzteei Treeffan jieʹlli äʹrbb eli kolttasaamelaisten elämänpolulla – kolttasaamelaiset ja Pyhittäjä Trifonin elävä perintö.

Saamelaisyhdistys Oulu Sámit ry:n tuomassa näyttelyssä on esillä valokuvia ja käsitöitä, jotka kertovat saamelaisten itäisen kansanryhmän menneisyydestä ja nykypäivästä.

Vanhat valokuvat vievät menneisyyteen

Kolttasaamelaisia asuu Suomessa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa heidän kielensä ja kulttuurinsa on elävää Inarissa Sevettijärven alueella.

Neljään osaan jakautuvan näyttelyn ensimmäisessä osassa voi matkata ajassa taaksepäin kolttasaamelaisten alkuperäisille asuinsijoille. Mustavalkoiset valokuvat on otettu Suomen ja Norjan Lapin koillisosissa sekä Venäjän Kuolan alueen luoteisosissa. 

–Suurin osa kuvista on otettu 1900-luvun alkupuolella, tuorein niistä on vuodelta 1965, kertoo näyttelyn pystyttämisessä mukana ollut Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Gauriloff.

Valokuvat ovat osa Lapin ortodoksisen seurakunnan kokoelmaa. Niissä esille tulee erityisesti kolttasaamelaisten ortodoksisuus, joka osaltaan erottaa heidät muista Suomen saamelaisista. Muut Suomen saamelaiset kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon.

Käsitöissä näkyy luonnonläheisyys

Näyttelyn kolmessa muussa osassa voi sukeltaa kolttasaamelaisten käsitöihin, perinteisiin ja elävään kolttakulttuuriin.

– Elävä kolttakulttuuri tarkoittaa niin kalastus-, tapa- kuin ruokakulttuuria. Esimerkiksi tanssiperinteemme katrilleineen elää edelleen vahvana, kertoo Mari Gauriloff.

Käsitöistä näyttelyssä on esillä muun muassa entisaikaan peittona käytetty kolttaraanu, lapasia, nutukkaita eli karvakenkiä, helmivyö ja kalannikamakaulanauha. 

Kolttasaamelaiselle koristelulle on tunnusomaista helmikirjailu. Sitä käytetään puvuissa, päähineissä, vöissä ja muissa asusteissa.

Kolttasaamelaisten pukeutumiskulttuuri eroaa muista saamelaiskulttuureista idästä saatujen vaikutteiden ansiosta.

 – Esimerkiksi risku eli rintaneula poikkeaa muiden saamelaisten vastaavasta: meillä se ei ole kultainen tai hopeinen vaan tehty koivun juuresta. Käsityömme ovat hyvin luonnonläheisiä.

Koltansaame halutaan eläväksi jälleen

Suomessa asuu tänä päivänä noin 600–700 kolttasaamelaista. Koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat vakavasti uhanalaisia: joidenkin arvioiden mukaan koltansaamea puhuu vain noin kolmesataa henkilöä. 

Halu elvyttää kieli eläväksi on kuitenkin voimakas. Kolttakulttuuria sekä koltansaamen kielen elinvoimaa edistävä Kolttakulttuurisäätiö on saanut Suomen kulttuurirahastolta 200 000 euron apurahan kielen elvyttämiseksi.

– Apurahan turvin tuotamme koltansaamenkielistä oppimateriaalia, jota ei ole juurikaan ollut saatavilla. Lisäksi olemme palkanneet kaksi kumppanuusopettajaa, jotka toimivat Sevettijärveltä käsin Inarin alueen peruskouluissa.

Monenkaan lapsen vanhempi ei puhu koltansaamea. Mari Gauriloffin mukaan he ovat kuitenkin kiinnostuneita oppimaan kulttuuria, joka on heidän omaansa mutta jonka siirtyminen sukupolvelta toiselle katkesi. 

– Tavoitteena on, että kolttasaamen kieli poistuisi erittäin uhanalaisten listalta. Päämäärä on kova, mutta uskon sen olevan saavutettavissa.

Näyttelyyn voi tutustua Oulun pääkirjaston aulavitriineissä ja Laituri-näyttelytilassa 2.–27.2.2022 kirjaston aukioloaikoina. Ouluun näyttelyn on tuonut saamelaisyhdistys Oulu Sámit ry. Jutun kirjoittamisessa on käytetty lähteenä myös Kolttakulttuurikeskuksen verkkosivuja.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää