Meitä kaikkia tarvitaan rauhaan

23.3.22

Oulunsalolaistaustainen Paula Tarvainen haluaa työssään Kirkon Ulkomaanavussa edistää naisten ottamista mukaan rauhantyöhön.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Kirkon Ulkomaanapu .

Oulunsalosta lähtöisin oleva Paula Tarvainen (kuvassa) tekee työtä rauhankysymysten parissa. Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija työskenteli  loppuvuodesta kolme kuukautta Somaliassa, jossa suomalaisjärjestö tukee rauhan ja sovinnon työtä vuosikymmeniä jatkuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.

Tarvainen on seurannut läheltä myös Etelä-Sudanin ja Syyrian konflikteja.

Paula Tarvainen, oikeus rauhaan on tärkeä ihmisoikeus. Mitä yhteisöille merkitsee se, että ne saavat elää rauhassa?

– Rauha on perusedellytys muiden oikeuksien toteutumiselle. Ihmisten perusoikeuksia ovat muun muassa yhdenvertaisuus-, hyvinvointi- ja osallistumisoikeudet.

– Kun yhteisöt voivat elää rauhassa, lapset voivat keskittyä koulunkäyntiin ja aikuiset toimeentulon hankkimiseen sekä vakaan yhteiskunnan rakentamiseen.

– Kaikki saavutukset näiden oikeuksien toteutumiseksi vaativat jatkuvaa puolustamista, myös täällä Suomessa, vaikka emme siihen aina havahdu.

– Rauha ei siis ole vain sodan poissaoloa, vaan se on paljon laajempi asia. Kestävään rauhaan liittyvät olennaisesti ihmisoikeudet sekä oikeusvaltio- ja demokratiakehitys.

Rukoilemme rauhaa ja haluamme rauhaa sotaa käyviin maihin kuten Ukrainaan, mutta emme ehkä osaa pitää itseämme rauhantekijöinä. Vai onko sittenkin meillä kaikilla rooli rauhan edistäjinä?

– Arjessa on monia keinoja olla aktiivisesti ja tietoisesti rauhan puolella. Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on rauhan edellytys ja ennaltaehkäisee konflikteja.

– Harva sotaa syttyy silmänräpäyksessä. Riskiä voidaan vähentää puuttumalla etukäteen konfliktien syihin.

– Ennalta ehkäiseminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että emme hyväksy vihapuhetta emmekä rasistisia hyökkäyksiä, sillä ne ovat asioita, jotka epävakauttavat yhteiskuntaa.

– Kun julkisuudessa puhutaan hybridivaikuttamisesta, se tarkoittaa juuri keinoja, joilla pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta hyvään hallintoon, demokratiaan tai yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin.

– Työ rauhan hyväksi voi olla sitä, että tuemme suomalaisten järjestöjen avustustyötä joko lahjoittamalla niille rahaa tai toimimalla vapaaehtoisena. Suomalaisjärjestöillä on tunnustettu rooli rauhantyössä.

– Kun olemme mukana yhteisissä mielenilmauksissa tai rauhanrukouksissa, ne ovat vahvoja solidaarisuuden osoituksia ja rauhan puolesta toimimista.  Kun tuemme lasten mahdollisuuksia koulunkäyntiin vaikkapa Lähi-idässä, teemme rauhantyötä.

– Koulutukseen investoiminen on usein parasta konfliktien ehkäisyä. Jos lapsi tai nuori jää ilman koulutusta, on hän erityisen altis ääriliikkeiden rekrytoinnille ja syrjäytymiselle.

– Rauha vaatii aktiivista puolustamista, se tarvitsee rauhan puolustajia. Rauha ei ole itsestäänselvyys,

– Ihmisten rohkeus ja hyvyys voivat johtaa isoihin muutoksiin. Tämän olen nähnyt esimerkiksi Syyriassa.

Uutiskuvien perusteella rauhanneuvotteluihin tuntuvat osallistuvan usein vain miehet. Mutta eikö naisiakin ole mukana rauhanprosesseissa esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Syyriassa?

– Kestävän rauhan saavuttaminen vaatii laajaa osallistumista rauhanneuvotteluihin. Rauhaa eivät saavuta yksin he, jotka ovat mukana aseellisissa taisteluissa.

– Neuvottelut ovat tuloksellisia, kun ne tuovat yhteen väkivallasta vastuussa olevat, väkivallan uhrit, rauhanrakentajat ja kaikkien sukupuolten edustajat.

– Kun naiset ovat osallisina rauhanteossa, tehdyt päätökset ja suunnitelmat ulottuvat ihmisten oikeaan, elettyyn todellisuuteen ruohonjuuritasolla, jossa sodan seuraukset näkyvät. Jos naiset eivät ole aktiivisesti rauhanrakentajia, on vaarana, että naisten oikeudet unohtuvat, kun tehdään myönnytyksiä. Valitettavan usein kompromisseja tehdään naisten oikeuksien kustannuksella.

– Sota vaikuttaa koko yhteiskuntaan, mutta sen vaikutukset miehille ja naisille ovat usein erilaisia.  Niin naiset kuin miehet ovat konfliktin ylläpitäjiä sekä sen uhreja, mutta myös avainasemassa niiden ratkaisuun. On mustavalkoista ajatella, että naiset ovat sodassa pelkästään uhreja ja että miehet vain uhkia.

– Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön projektit Somaliassa ovat auttaneet maata siirtymään kohti kestävää rauhaa, kun on edistetty sukupuolten tasa-arvoa ja lisäämällä naisten osallistumista politiikkaan.

Kirkon Ulkomaanapu tukee paikallishallinnon rakentamista Somaliassa. Kuvassa South Galkacyon hallinnon edustajia työnsä parissa. Ulkomaanavun ja sen paikallisten kumppaneiden yhteinen rauhanprojekti alkoi maassa 2013 rauhansovitteluilla. Sen jälkeen kun luottamus oli palautunut, alkoi hallinnon rakentaminen. Kuva: Sunny Sadurni/Kirkon Ulkomaanapu

Miten oulunsalolaisnuoresta tuli konfliktimaissa työtä tekevä rauhankysymysten asiantuntija?

– Olen opiskellut uskontotieteitä ja Lähi-idän tutkimusta.  Minua kiinnostavat muun muassa ihmisoikeudet ja uskontojen roolit konflikteissa ja rauhanprosesseissa.

– Pohdin mielelläni myös ryhmiin kuulumista ja niihin hakeutumista. Haluan edistää ruohonjuuritason liikkeiden ja naisten saamista mukaan rauhantyöhön.

Sota vaikuttaa koko yhteiskuntaan, mutta sen vaikutukset miehille ja naisille ovat usein erilaisia.  Niin naiset kuin miehet ovat konfliktin ylläpitäjiä sekä sen uhreja, mutta myös avainasemassa niiden ratkaisuun. On mustavalkoista ajatella, että naiset ovat sodassa pelkästään uhreja ja että miehet vain uhkia.

Paula Tarvainen

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Näkemyksiä Oulunsalon seurakunta