Psalmi osuu kipeällä tavalla juuri tähän hetkeen

Kolmas paastonajan psalmi kuuluu näin:

Herra, nimesi kunnian tähden
anna anteeksi suuret syntini.
  Se, joka Herraa pelkää,
  oppii valitsemaan oikean tien.
Hän saa onnen ja rauhan,
ja hänen jälkeläisensä perivät maan.
  Herra ilmoittaa suunnitelmansa palvelijoilleen,
  ja he tulevat tuntemaan, millainen on hänen liittonsa.
Minun silmäni katsovat alati Herraan,
hän päästää jalkani ansasta.
  Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen,
  sillä minä olen yksin ja avuton.
Lievitä sydämeni tuska,
ota pois minun ahdistukseni.
  Katso minun kärsimystäni ja vaivaani
  ja anna anteeksi kaikki syntini.
Katso, kuinka paljon minulla on vihollisia!
Heidän vihansa on väkivaltainen ja julma!
  Suojele minua ja pelasta minut, älä hylkää minua,
  sinuun minä turvaudun.

Ps. 25:11–20

Uskonnon ja psykologian opettaja Sari Annunen lukee kolmannen paastonajan sunnuntain psalmia mietteliäänä. Psalmin kirjoittaja tuntuu olevan yksinäinen ja avuton, hän kokee sydämessään tuskaa.

– Psalmi osuu kipeällä tavalla juuri tähän hetkeen, Annunen toteaa.

Ukrainan sota monine tuskan vivahteineen tulee iholle. Aikuiset osaavat sanoittaa tunteita, joita he kokevat uutiskuvia katsoessaan. Sen sijaan nuoret eivät ole toistaiseksi ottaneet asiaa koulussa kovin paljoa puheeksi.

– Arvelen, että sen aika tulee vielä. Nuoret ovat saaneet osakseen kohtuuttomasti kuormaa koronan vuoksi, nyt sota tulee somen kautta heitä lähelle. Ehkä tämä sota ahdistaa näkyvämmin meitä vanhempia sukupolvia, Annunen pohtii.

Vainotun kansan tekstejä

Annunen katsoo psalmia uskonnon opettajan silmin. Paastonajan psalmeista moni on valituspsalmeja ja niissä keskeiset teemat ovat melko synkkiä. Annusen mukaan tämä on Vanhan testamentin teksteissä melko tyypillistä.

– Teksti tulee aina sijoittaa siihen kontekstiin, missä se on kirjoitettu. Nämä tekstit ovat olleet heprealaisen vainotun kansan tekstejä. Ne ovat rukouksia ja hymnejä, joita on laulettu heidän jumalanpalveluksissaan, Annunen kuvaa.

Lukion opetussuunnitelmaan ja oppisisältöihin psalmit eivät juuri yllä.

– Harmillisen vähän psalmeja käydään läpi lukion uskontotunneilla. Nuorten kanssa asioita tarkastellaan hieman laajemmasta perspektiivistä.

Uskontodialogi auttaa ymmärtämään maailmaa

Annunen kokee olevansa uskontodialoginen ajattelija, jonka hengellinen koti on luterilaisessa kirkossa.

Annunen kannattaa positiivista uskonnonvapautta ja katsomusten opetusta. Hänen mielestään uskonto näkyy ja saakin näkyä yhteiskunnassa. On tärkeää tuntea eri katsomuksia, jotta voi ymmärtää maailmaa ja eri kulttuureja ylipäätään.

– Tutkimme nuorten kanssa, miten uskonto näkyy taiteessa ja vaikkapa populaarikulttuurissa. Se on lisännyt uskonnon suosiota.

Nuoret esimerkiksi esittelevät elokuvia, sarjoja tai meemejä, joita voi ymmärtää syvemmin, jos tuntee niiden taustalla olevat perimmäiset tarinat, Annunen kuvaa.

Hänen mukaansa nuoret ovat hyvin avoimia erilaisille katsomuksille.

– Kaikissa uskonnoissa on lopulta samat vahvat perimmäiset kysymykset. Ne liittyvät siihen, mikä on elämän tarkoitus ja miten voi elää hyvää elämää toisten kanssa.

– Näen tärkeänä uskonnon opetuksen tavoitteena sen, että nuoret oppivat ymmärtämään, mikä ihmisiä yhdistää, eikä niinkään erottele.

Pitää myös päästä tunteiden yli

Psykologia on lukiossa suosittu oppiaine ja Annunen arvostaa sitä, että nyt tunteista puhutaan ja ymmärretään tunnetaitojen merkitys ihmisen elämässä.

– On tärkeää tunnistaa, mikä ero on tunteella ja realistisella tilanteella. Se, mitä tuntee, ei välttämättä ole ihan todellista. Täytyy harjoitella, että pääsee tunteiden yli eikä jää niihin kiinni.

Jos ahdistavat tunteet nousevat pintaan, Annusella on siihen hyvä lääke.

– Luonnossa liikkuminen rauhoittaa. Meren jäällä hiihtäessä voi todeta, että vaikka ihmiset sotkevat asioita pahasti, pysyy jää suhteellisen samanlaisena joka talvi. Ja aurinko nousee joka päivä.

Juttusarjassa tutustutaan paaston ajan psalmeihin ja pohditaan niiden herättämiä tunteita.