Hartaus sunnuntaille 17.4.

Häikäisevä auringonpaiste ja valkoiset hanget ikään kuin kirkastivat pääsiäisen sanomaa tunturissa Raittijärvellä. Kristus on ylösnoussut.

Ilosanoman kuivat tulitikut

Porokoira kuunteli virrenveisuuta ja rukouksia. Saarnan ajaksi se nousi portaille. Se istui siinä tarkkaavaisen näköisenä ja saarnan päätyttyä laskeutui taas portailta alas. Koira tuntui ymmärtävän, että nyt olemme hyvin tärkeän sanoman äärellä.

Pääsiäiseen liittyvä jumalanpalvelus Raittijärvellä toimitettiin Antti Oula Juuson mökin edustalla. Saarnatuolina toimi mökin porrasaskelma ja väki istui haalareissaan kelkkojen ja rekien reunojen päällä. Kaareksi ajetut kelkat rekineen edustivat kirkon penkkien virkaa. Häikäisevä auringonpaiste ja valkoiset hanget ikään kuin kirkastivat pääsiäisen sanomaa. Kristus on ylösnoussut.

Keskellä Käsivarren tuntureita, auringon kirkkaudessa, paikallisten poromiesten ja matkailijoiden yhteisessä jumalanpalveluksessa nousevat aina Petri Laaksosen laulun sanat mieleen, ”kun päättyy talvi viimeinen, hän saapuu halki metsien, hän päällä tuntureiden seisoo”.

Mielessäni näen Taivaan Isän siunaavat kädet valkeiden tuntureiden yllä, kun ajelemme jumalanpalveluksesta takaisin autotielle. Siunaavien käsien alla meidän tehtäväksemme jää viedä pääsiäisen ilosanomaa eteenpäin. Meidän tehtävämme on pitää huolta toisistamme. On pidettävä tulitikut kuivana, kuten poromiehillä on tapana sanoa. Kuivilla tulitikuilla voimme sytyttää nuotion, jakaa evästä toisillemme, kysellä kuulumisia, lämmitellä ja kuivatella vaatteita. Tulitikkujen kastuessa tunturimaailmassa alkaa taistelu selviytymisestä.

Meidän on pidettävä huolta myös luonnostamme. Siihenkin pääsiäisen sanoma meidät velvoittaa. Entinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio on todennut: ”Jumala antaa anteeksi aina, ihminen antaa anteeksi joskus, mutta luonto ei koskaan.” Tässä on yksi näkökulma pääsiäisen ilosanoman todeksi elämiseen. Kristus on noussut kuolleista – totisesti on.

Erva Niittyvuopio
Kirjoittaja on saamelaistyön sihteeri Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa

 

Pääsiäispäivä
Psalmi: Ps. 118:15–23 (24)
1. lukukappale: Hoos. 6:1–3
2. lukukappale: 1. Kor. 15:1–8 (9–10) 11
Evankeliumi: Luuk. 24:1–12

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

 

Ps. 118:15–23 (24)
Kuulkaa, miten voitonhuuto kajahtaa,
riemu raikuu pelastettujen majoilta:
  Herran käsi on voimallinen! Herran käsi on meidän yllämme.
  Herran käsi on voimallinen!

Minä en kuole, vaan elän
ja kerron Herran teoista.
  Hän kyllä kuritti minua
  mutta ei antanut kuoleman valtaan.

Avatkaa minulle vanhurskauden portit!
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
  Tämä on Herran portti,
  josta vanhurskaat saavat käydä.

Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua
ja pelastit minut.
  Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
  on nyt kulmakivi.

Herra tämän teki,
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
  (Tämän päivän on Herra tehnyt,
  iloitkaa ja riemuitkaa siitä!)

 

Hoos. 6:1–3
Tulkaa, palatkaamme Herran luo!
Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa,
hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat.
Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät,
kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös,
ja niin me saamme elää ja palvella häntä.
Ottakaamme opiksemme,
pyrkikäämme tuntemaan Herra!
Hän tulee, se on varmaa
kuin aamun koitto.
Hän tulee kuin sade,
kuin kevätsade, joka kastelee maan.

 

1. Kor. 15:1–8 (9–10) 11
Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa:

– Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi,
niin kuin oli kirjoitettu,
hänet haudattiin,
hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä,
niin kuin oli kirjoitettu,
ja hän ilmestyi Keefakselle
ja sitten niille kahdelletoista.

Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt.

(Olenhan apostoleista vähäisin enkä edes ansaitse apostolin nimeä, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.)
Näin me siis julistamme, minä niin kuin hekin, ja näin te myös olette uskoneet.

 

Luuk. 24:1–12
Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’” Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.

Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää