Hääinfon tärkein ohje on ehkä sittenkin: kaikki menee hyvin

3.5.22

Entä jos mokaan omissa häissäni? Voikohan kirkkoon tuoda omia koristuksia? Olemmeko jo liian vanhoja järjestämään kirkkohäät? Entä jos haluaisin kirjoittaa itse sormuslupauksen?    
Tässä jutussa pastorit Jukka Kolmonen, Ulla Rissanen, Jussi Rinta-Jouppi sekä seurakuntamestari Hannu Kukkurainen vastaavat vihkimiseen liittyviin kysymyksiin. 


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Pixabay .

Mitä jos alttarilla polvistuu väärään aikaan tai kävelee liian nopeasti kirkon eteen häämarssin tahdissa?

– Lupaus rakastaa myötä- ja vastamäessä voi jännittää, mutta kenenkään ei tarvitse pingottaa sitä, meneekö toimituksessa kaikki ulkoisesti hyvin. Osaanko käyttäytyä oikein vihkijuhlassa -kysymykset pyörivät varmasti mielessä, mutta sittenkin ne ovat toissijaisia asioita.

– Haluan käydä vihittävien kanssa perusteellisen toimituskeskustelun. Siinä käydään läpi käytännön kysymyksiä, mutta tärkeämpää on keskustella yhdessä esimerkiksi siitä, mitä avioliitto tarkoittaa ja mitä Jumalan siunaus liitolle merkitsee. Avioliitosta sopiminen on päätös elää yhdessä koko elämä. Kyse on suuresta lupauksesta, josta kannattaa ehdottomasti puhua.

– Olen saanut juttutuokiosta hyvää palautetta. Monikaan ei ehkä ole pysähtynyt miettimään avioliiton syvää merkitystä: annamme kirkon alttarilla lupauksen rakastaa silloinkin, kun aurinko ei paista yhteiseen arkeen.

– Käytännön huolenaiheisiin on helppo vastata rauhoittavasti. Jos hääpari ei jotakin kohtaa toimituksessa muista, pappi voi ongelmitta sanoa ääneen tai näyttää käsimerkillä esimerkiksi sen, milloin tulee polvistua.  Hän huolehtii vihkimisen kulusta.

– Polvistumisessa on tärkeää ymmärtää, miksi polvistutaan. Se ei ole merkityksetön tapa, vaan kertoo, että alttari on pyhä paikka. Vihkiminen on niin arvokas tapahtuma elämässä, että rukoukseen avioliiton puolesta kannattaa keskittyä polvistumalla.

– Avioliiton solmiminen on iso asia elämässä, mutta seremoniallinen kömmähdys ei sen sijaan sitä ole. Jos jokin menee pieleen, so what, mitä sitten. Aina saattaa sattua jotakin.

– Vihittävät osaavat varmasti lähteä kävelemään alttaria kohti oikeaan aikaan, sillä lähtöpäässä heitä avittaa seurakuntamestari ja pappi on odottamassa toisessa päässä. Yleisvinkki on, että liian aikaisin ei kannata aloittaa kävelemistä, sillä sekunnit alttarilla voivat tuntua pitkiltä häämarssin päättymistä odotellessa.

Pastori Jukka Kolmonen

Voiko vihkipari tuoda kirkon alttarille mieleisensä kukkakoristeet? Entä mitä neuvoja valokuvaamiseen liittyy?

– Seurakunta huolehtii kukat alttarille. Luonnollisesti ne eivät ehkä joka kerta ole vaikkapa väreiltään juuri sellaisia, joita vihittävät ovat miettineet. Vihkitilaisuuteen voi tuoda omat kukkansa ja ne laitetaan alttarille, mutta seurakunnat eivät voi huomioida yksittäisten parien toivomuksia.

– On aika tavallista, että samana päivänä kirkossa vihitään useita eri pareja, ja jo siksi kukkatoiveiden täyttäminen olisi hankalaa. Itse tuotujen kukkalaitteiden määrästä ja sopivuudesta on hyvä keskustella seurakuntamestarin kanssa.

– Kirkon käytävälle voi tuoda omat kukkasomistuksensa ja ottaa ne pois, kun toimitus on päättynyt. Vihkihetkeä voi tehdä kukilla omannäköiseksi mahdollisuuksien mukaan.

–  Valokuvaajien on hyvä ymmärtää, etteivät he voi tulla alttarikaiteen sisäpuolelle.

Seurakuntamestari Hannu Kukkurainen

 

Mikä avuksi, jos hääparia alkaa jännittää aivan hirveästi juuri ennen tilaisuuden alkamista?

– Totean usein rauhallisella äänellä hääparille, ettei toimitusta tarvitse jännittää. Kyllä pappi ohjeistaa siinä, mitä alttarilla tapahtuu. Jos tuntuu, että hermoilu vaikeuttaa jo hengittämistä, saatan taluttaa vihkiparin hetkeksi kirkon ulkorappusille puhaltelemaan jännitystä pois.

– Jos tilaisuuden alku myöhästyy muutamalla minuutilla, se ei haittaa. Joustaa pitää, jos sille on tarvetta. Seurakuntamestari antaa sitten kanttorille merkin, kun kaikki on valmiita.

– Viime hetken kysymyksiä seurakuntamestarille saattaa olla morsiamen tiedustelu, onko hääpuku varmasti hyvin. Tyhmiä kysymyksiä kukaan ei voi esittää, kun edessä on elämän ainutlaatuinen hetki.

Seurakuntamestari Hannu Kukkurainen

 

Onko kirkkohäät tarkoitettu vain nuorille ihmisille?

– Koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää Jumalan ja seurakunnan siunausta omalle liitolleen. Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat ja siksi vihkiminen on voinut jäädä väliin. Jos varttuneempi pari haluaa häät, sanon että tervetuloa kirkkoon.

– Toki toimituskeskustelu heidän kanssaan voi olla hieman erisisältöinen kuin nuorempien vihittävien. Samaa on kuitenkin aina ilo tulevasta juhlasta.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä mennä naimisiin eikä mieleeni tulisi perätä, miksi vasta nyt. Vihkiminen on kunniatehtävä. On hienoa olla osa ihmisten tärkeää päivää.

– Menen mielelläni niin suuriin kuin pieniin häihin. Jokainen pari järjestää juuri sen kokoiset häät kuin he haluavat. Tähän kannustan kaikkia. Vieraiden määrän sijaan tärkeämpää on yhteinen rukous avioliiton puolesta. Raamatun mukaan Jeesus on läsnä siellä missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään.

– Vaikka vanhempi pari on saattanut kokea jo pitkän siivun yhteistä elämää, ei puhe vihittäville paineista pappia. Ehkä lisään useampaan kohtaan toteamuksen ”kuten varmaan tiedättekin”.

Pastori Jussi Rinta-Jouppi

Saako vihkipapista esittää toiveita?

– Kyllä saa. Toivetta saatetaan miettiä hyvinkin tarkasti. Sen taustalla voi olla pitkäaikainen yhteys johonkin pappiin. Omaan tärkeään juhlaan halutaan mieluusti pappi, johon luotetaan ja johon on ehkä syntynyt yhteys jo aiemmin.

– Myös vihkikirkkoa voidaan miettiä tarkasti. Samassa kirkossa on saatettu vihkiä esimerkiksi morsiamen tai sulhasen vanhemmat. En halua väheksyä kirkkovalinnan perusteluissa myöskään kokemusta kirkkotilan kauneudesta.

– Papin sukupuolella sen sijaan ei pitäisi mielestäni olla merkitystä.

Pastori Jussi Rinta-Jouppi

Ovatko jenkkielokuvista tutut sormuslupaukset mukava lisä vihkitoimitukseen?

– Toimitukseen voi halutessaan lisätä lupausten antamisen ennen sormusten pujottamista. Sormuslupauksia ei tarvitse opetella ulkoa. Ne toistetaan papin perässä.

– Vihkikaavassa on valmiit sanat, mutta myös omat ilmaisut ovat tervetulleita. Lupaukset voivat olla yhdistelmä kaavan ja parin itsensä ideoimia lauseita.

– Itse vierastan maalailevia ylisanoja. Minusta ripaus realismia lupauksiin sopii hyvin, mutta pari päättää. Omat sanat tekevät toimituksesta vihkiparin näköisen.

Pastori Ulla Rissanen

 

Pikakertaus

  • Tapana on, että morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla ja sulhasen oikealla puolella kirkon takaosasta katsottuna.
  • Perinteisesti isät taluttavat tyttärensä alttarille, mutta on myös käytäntöjä, joissa morsiamen taluttaa isä ja sulhasen äiti.
  • Kun pappi on julistanut parin aviopuolisoiksi, vihittävät voivat vaihtaa alttarilla suudelman.
  • Riisien ja ruusunlehtien heittelyn sijaan hääparin päälle voi puhallella saippuakuplia.
  • Morsiusmessu on vihkijumalanpalvelus, johon sisältyy myös ehtoollisen vietto.
  • Kirkollisen vihkimisen voi järjestää myös pienimuotoisesti, esimerkiksi ristiäisten yhteydessä.
  • Muista varata haluamasi vihkikirkko ajoissa, sillä varauksia tehdään jo pitkälle eteenpäin.
  • Oulun tuomiokirkossa järjestetään seuraava nonstop-vihkihetki helatorstai 26. toukokuuta. Tapahtumasta on lisää tietoa oulunseurakunnat.fi/haat-sivulla.

Haluaisitko kysyä vielä jotain? Anna jutusta palautetta.

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen