Hartaus sunnuntaille 29.5.

Sinä et ole turha, sinä olet mittaamattoman rakas, muistututetaan tämän sunnuntain hartaustekstissä.

Yhteyttä kaipaaville

Kipu, jota usein kuulen ja huomaan ihmisten kantavan, on yksinjäämisen kipu. Ehkä sinäkin sitä kannat. Yksinjäämisen kivulla on monenlaiset kasvot, mutta syvällä se raastaa. Tunteita ja tarpeita on mitätöity, niitä ei ole osattu tai haluttu ottaa vastaan. On jätetty yksin. Kovin usein tähän kietoutuu myös häpeän kokovartalokokemus – häpeä siitä, että on tarvitseva.

Syvään on istutettu myös ajatus, että yksin on pärjättävä. Eteenpäin on menty, toisinaan pitkällekin, mutta joku vaan syvällä kalvaa. Meidät on kuitenkin luotu tarvitsevuudesta, toisiamme tarvitseviksi. Ajattelen, että Jumalan ajatus meistä on ollut yhteys.

Jos elämässä onnistumista mittaa ulkoisilla asioilla, ajautuu kauemmas yhteydestä. Jumalan puolelta tuo yhteys on kuitenkin aina olemassa. Hän, Isä, kaipaa sinua.

Isään sattuu lapsen kipu. Hän tuntee yksinjäämisen kivun. Hän tietää, että yksin jätetty tai jäänyt tarvitsee rinnalleen puolustajan. Hän tietää, että jokainen meistä tarvitsee yhteyttä. Hän on antanut meidän edestämme oman Poikansa ja meille kaikista parhaimman Puolustajan, Pyhän Hengen.

Tarvitsemme toista ihmistä, mutta syvimpään kaipaukseemme ja tarpeisiimme ei täysin voi vastata kukaan muu kuin Jumala. Pyhän Hengen kautta Hän hoitaa meidän kipuja ja vaille jäämisiä. Yksinjäämisen hetkinä ehkä toivoo, että joku tulisi ja avaisi suunsa puolustuspuheeseen. Ehkä sitä samaa odotamme Jumalalta. ”Sano nyt jotakin”. Kuitenkin suurta rakkautta on se, että puolustaja pysyy vierellämme ja ottaa vastaan tunteemme ja tarvitsevuutemme.

Vaikka emme sitä aina huomaa, Hän toimii. Hän rakentaa yhteyttä. Ja kun syyttäjä syyttää meitä turhiksi, Pyhä Henki puolustaa ja muistuttaa Jeesuksen sovitustyöstä. Sinä et ole turha, sinä olet mittaamattoman rakas.

Kirsi Männistö
Kirjoittaja on diakoniatyöntekijä

 

6. sunnuntai pääsiäisestä

Pyhän Hengen odotus

Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.

 

Ps. 27:1–3, 7–9

Herra on minun valoni ja apuni,
ketä minä pelkäisin?
  Herra on minun elämäni turva,
  ketä siis säikkyisin?

Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun,
he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
  Vaikka sotajoukko saartaisi minut,
  sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota,
ei minulla olisi mitään hätää.
  Herra, kuule, kun huudan sinua!
  Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.

Sydämeni muistaa sinun sanasi:
”Etsikää minun kasvojani.”
  Herra, minä tahdon etsiä sinua,
  älä kätke minulta kasvojasi!

Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,
sinä olet aina ollut minun apuni.
  Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,
  sinä Jumalani, sinä auttajani!

 

Jes. 44:1–5

Jesajan kirjasta, luvusta 44

Ja nyt Jaakob, minun palvelijani, kuule,
kuule, Israel, sinä jonka olen valinnut!
Näin sanoo Herra, joka sinut loi
ja jo kohdussa sinut muovasi,
hän, joka auttaa sinua:
– Älä pelkää, palvelijani Jaakob,
sinä Jesurun, jonka olen valinnut.
Minä annan vesien virrata janoavalle,
purojen kuivaan maahan.
Minä vuodatan henkeni lapsiisi
ja siunaukseni vesoillesi,
ja he versovat kuin kaislikko,
kuin pajut purojen varsilla.
Niin yksi sanoo: ”Minä kuulun Herralle”,
toinen taas kutsuu itseään Jaakobin nimellä,
kolmas kirjoittaa käteensä: ”Herran oma”,
ja ottaa kunnianimekseen Israelin nimen.

 

Room. 8:12–17

Kirjeestä roomalaisille, luvusta 8

Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ”Abba! Isä!” Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.

 

Joh. 15:26–16:4

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvuista 15 ja 16

Jeesus sanoi:
    ”Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti.
    Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi. Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle. Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. Olen puhunut tämän teille siksi, että kun se aika tulee, te muistaisitte minun sanoneen tämän teille.”

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää