Kaste on lahja

Kasteessa ihminen saa lahjaksi Jumalan armon ja rakkauden. Kasteessa hän liittyy kirkon ja kotiseurakuntansa jäseneksi sekä osaksi maailmanlaajuista kristillistä yhteisöä.
Miksi kastamisen yhteydessä luetaan usein psalmia 139: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” – tähän ja muihin kasteeseen liittyviin kysymyksiin vastaa jutussa Tyrnävän kirkkoherra Teemu Isokääntä.

Mitä kaste pohjimmiltaan merkitsee?

Kaste perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn (Matt. 28:18–20). Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumin lopussa päättyvät Jeesuksen lupaukseen ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”

Kasteessa lapsi saa lahjana kolmiyhteisen Jumalan läsnäolon, armon ja rakkauden. Isä Jumala on hänet nimeltä omaksi lapseksi kutsunut, Jeesus on hänelle ristintyöllään ja ylösnousemuksellaan armon ja pelastuksen valmistanut ja Pyhä Henki synnyttää hänessä uskoa, toivoa ja rakkautta.

Kirkon kaste.fi -sivuston mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa. Mitä tämä tarkoittaa?

Tuon voisi muotoilla vielä vahvemminkin: tuodessaan lapsensa kastettavaksi vanhemmat antavat Jumalan antaa lapselleen parasta mitä Hän voi meille antaa.

Jeesus lupaa kastekäskyssä olla kanssamme ihan jokaisena päivänä. Kaste kantaa meitä koko elämän. Ja elämän lopussa kasteen lupauksiin turvautuvalle luvataan iankaikkinen elämä.

Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että kastetusta tulee Kristuksen opetuslapsi?

 Kastekäskyssä Jeesus sanoo, että ”opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” Kastetulle tulee opettaa, millaisen Jumalan omaksi hänet on kastettu ja millaisen turvan tuo Jumalan omana eläminen tuo.

Kristillinen kasvatus on ensisijaisesti vanhempien, kummien ja muiden läheisten tehtävä, mutta samalla koko seurakunnan tehtävä. Eikä tuo opetuslapseus lopu rippikouluun vaan kristitty kasvaa Jeesuksen opetuslapsena koko elämänsä.

 

Kasteen arvo ja vaikutus ei riipu meidän asenteestamme tai ymmärryksestämme.

 

Osaako kirkko sanoittaa kasteen merkityksen nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla?

Kasteesta ja uskosta pitää muistaa, että ne ovat yksin Jumalan työtä ihmisessä. Kasteen arvo ja vaikutus ei riipu meidän asenteestamme tai ymmärryksestämme.

Uskon salaisuuksien selittäminen jää lopulta aina vajaaksi ihmisen sanojen ja ymmärryksen näkökulmasta. Yksi hyvä opas asian äärellä on kirkon katekismus, jossa kasteen merkitystä lyhyesti kuvataan ja selitetään.

Miksi kastamisen yhteydessä luetaan usein psalmia 139: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.”

Psalmin sanat ovat kiitosta Jumalan luomistyöstä, joka psalmin mukaisesti on ihmeellisellä tavalla alkanut jo äidin kohdussa.

Kasteessa kiitetään Jumalaa luomistyöstä, jonka myötä me olemme elämämme saaneet. Tähän osaltaan liittyy se, että Jumala haluaa meidät luominaan ihmeinä varjella aina iankaikkisuuteen saakka.

Kastettavien määrä on viime vuosina vähentynyt muun muassa siksi, että vanhemmat haluavat antaa lapselle mahdollisuuden päättää itse kirkkoon kuulumisestaan. Sulkeeko kaste oikeastaan pois lapsen mahdollisuutta päättää itse uskonnollisesta vakaumuksesta myöhemmin?

Lapsen kastaminen ei rajoita hänen uskonnonvapauttaan myöhemmissä elämänvalinnoissa. Aika moni kirkosta eronnut lienee kastettu.

Ajattelen kastetta lahjana, jonka lapsi saa. Hän voi elämänsä eri vaiheissa sitten tehdä omat päätöksensä siitä, mitä tuolla lahjalla tekee.

Jos lapsen vanhemmat eivät pidä itseään mitenkään uskonnollisina, voivatko he silti viedä lapsen kastettavaksi?

Kyllä voivat, sillä vanhempien uskomisen vahvuus tai uskonnolliset tavat eivät lopulta ole se ratkaiseva tekijä. Tietysti kristillisen kasvatuksen näkökulmasta vanhempien suhtautumisella kristinuskoon on oma merkityksensä.

Vanhempien on hyvä miettiä, miksi he haluavat tuoda lapsensa kasteelle – löytyykö sieltä sittenkin yhden huokauksen verran uskoa ja toivoa Jumalan suuntaan?

Jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon, voiko heidän lapsensa kastaa?

Toisen lapsen huoltajista on kuuluttava kirkkoon, eli ainakin toisen tulee liittyä kirkon jäseneksi.

Lapsen vanhemmista toinen kuuluu kirkkoon, toinen ei. Kiistelemme, pidetäänkö lapselle ristiäiset vai nimiäiset. Mikä neuvoksi?

On tärkeää löytää keskustelun kautta ratkaisu, johon kumpikin voi sitoutua.

Apua voi pyytää apua seurakunnasta: pappi voi käydä keskustelemassa ja kertomassa kasteesta. Tämä toivottavasti tuo apua ja tukea päätöksentekoon.

Mikäli päädytään ratkaisuun, että lasta ei kasteta, lapsen ja perheen puolesta voidaan järjestää rukoushetki.

Lapsemme syntyi koronavuonna 2021. Kaste jäi silloin väliin. Voimmeko vielä pitää ristiäiset?

Kyllä voitte.

Onko kastejuhlassa jokin kaava, jonka mukaan pitää aina toimia?

Kasteessa on oma kaavansa. Kirkkokäsikirjan kastekaava mahdollistaa kuitenkin monenlaisten toiveiden huomioimisen. Näin tilaisuudesta voidaan yhdessä papin kanssa suunnitella omannäköinen juhla.

On tietysti tunnustettava, että meitä pappeja on monenlaisia. On siis myös persoonakysymys, mihin itse kukin ammatissaan taipuu. Muistettava on myös se, että kaste on kirkollisena toimituksena jumalanpalvelus, tämäkin asettaa tiettyjä reunaehtoja.

Ystävät ja tuttavat ihmettelevät päätöstämme kastaa lapsemme. Heidän mielestään kastaminen on ”maaseudun juttu”. Onko näin?

 Tilastollisesti tällaisia viitteitä voi olla nähtävissä, mutta ennemmin sanoisin, että kaste on kristittyjen juttu.

Seurakuntalehdessä on toisinaan ilmoituksia kastehetkistä ja kastemessuista. Mitä ne ovat?

Kastemessu on seurakunnan jumalanpalvelus, jossa jumalanpalveluksen yhteydessä kastetaan yksi tai useampia seurakunnan jäseniä.

Kastehetki puolestaan on tilaisuus, johon lapsen voi tuoda kastettavaksi. Kastehetkiin liittyy usein seurakunta tarjoama juhlatarjoilu kastevieraille; näin voi helpottaa omia juhlajärjestelyjä.

Voiko lapsen kastaa muualla kuin kirkossa?

Kyllä voi. Esimerkiksi kotona tai vaikka ulkona luonnossa.

Mistä saan lisätietoja kasteesta?

Kotiseurakunnasta ja esimerkiksi kirkon kastesivustoilta (kaste.fi).

Kuinka monta kummia lapselle voi pyytää?

Lapsella on oltava vähintään kaksi kummia, tosin kirkkoherran luvalla lapsella voi olla vain yksikin kummi. Kummien enimmäismäärää ei ole säädetty.

 

Kummisuhde on tarkoitettu elinikäiseksi. Ei tässä maailmassa kenelläkään ole liikaa tukea ja turvaa.

 

”Kummi huolehtii lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa” – tämä kuulostaa vaativalta tehtävältä. Kirkon nettisivuilla todetaan, että jo ajan ja läsnäolon antaminen kummilapselle on kristillistä kasvatusta. Uskallanko siis lupautua kummiksi?

Ajan ja läsnäolon antaminen on mitä suurimmassa määrin kristillistä kasvatusta.

Usein kuulee kummisuhteista, joissa kummi toivoisi pystyvänsä kummina paljon enempää kuin todellisuudessa pystyy. Mutta jos kummi ainakin tuo iltarukouksessa kummilapsensa Taivaan Isän eteen, ollaan jo hyvällä tiellä.

Omassa seurakunnassani Tyrnävällä annamme kastejuhlassa perheelle lahjaksi Taaperopiplian. Ohjeistan kummiksi lupautuneita lukemaan yhdessä jonkin raamatunkertomuksista kun he tapaavat kummilastaan. en yhdessä lapsen kanssa aina kun tapaavat kummilapsiaan. Näin pääsee aika yksinkertaisella tavalla kummin tehtävän ja samalla kristillisen kasvatuksen ytimeen.

Puolisoni mukaan yhteydenpidon kummilapseen voi lopettaa, kun kummilapsi täyttää 18. Pitääkö paikkansa?

Jeesuksen opetuslapseuden ajatus on elinikäinen polku, Samalla tavalla saa ajatella, että kummisuhde on tarkoitettu elinikäiseksi. Ei tässä maailmassa kenelläkään ole liikaa tukea ja turvaa.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää