Kolumni: Lämpimät rippikoulumuistot

1.6.22

"Rippileiri on yhteisö, jossa nuori kysymyksineen otetaan todesta. Liian herkkänahkainen ei auta olla ja vastaamatta ei saa jättää", kannustaa Virpi Sillanpää-Posio


Teksti: Virpi Sillanpää-Posio .

Kesä ja rippileirit kuuluvat yhteen, siinä missä aurinko ja jäätelö.

Minulle tulee aina lämmin olo puhuttaessa rippikoulusta. Muistan mitä suurimmalla lämmöllä omaa rippileiriäni, jonne suuntasin kesällä 1984. Lämmöllä muistan myös jokaista rippikoulua, josta olen ollut vastuussa pappina.

Minun on rehellisesti tunnustettava, että minusta tuli seurakunnan työntekijä, koska omalla rippileirillä oli niin hauskaa. Kävin Lähetysseuran rippileirin Lapiosalmella, Posiolla. Sinne tuli nuoria ympäri Suomea, Helsingistä Inariin.

En ollut mikään helppo rippikoululainen. Taisin syyllistyä kaikkeen mahdolliseen, paitsi en tupakointiin. Karattiin yöllä ikkunasta ja oltiin välillä niin levottomia, että oma isonen tahtoi vaihtaa ryhmää. Anteeksi!

En ollut mikään helppo rippikoululainen.

 

Tuon oman levottomuuteni olen yrittänyt muistaa sinäkin yönä, kun jouduin vartioimaan karkaamaan pyrkiviä nuoria, istuen hiekkalaatikon reunalla kello 03.30. Tuolla samalla leirillä sairastuin korkeaan kuumeeseen, ja siihen asti levottomat leiriläiset alkoivat käyttäytyä ihanasti! Kiitos siitä! Kyllä te itsenne taidatte tästä tunnistaa…

Rippileirillä aikuisena oleminen on etuoikeus! Seurakunnassa tehdään kutsumustyötä ja se näkyy tuolla leireillä esimerkiksi työajattomuutena. Nuorten kanssa halutaan viettää aikaa.

Rippileiri on yhteisö, jossa nuori kysymyksineen otetaan todesta. Liian herkkänahkainen ei auta olla ja vastaamatta ei saa jättää!

Nuoret on kutsuttu leirille ja tuo kutsuminen edellyttää sitä, että jokainen nuori otetaan tosissaan!

Jokaisen nuoren pitää saada kokea olevansa tervetullut, riippumatta siitä miltä näyttää tai riippumatta siitä millä tavoin liikkuu.

Haastan seurakuntia tarkastelemaan leirikeskuksiaan siitä, ovatko ne esteettömiä. Työkyvyttömyyseläkeläisenä olisin kyllä valmis lähtemään pyörätuolini kanssa kierrokselle, koska leirikesät ovat valitettavasti osaltani ohi.

Kirjoittaja on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva oppilaitospastori

=> Lähetä palautetta tekstistä täällä

Lue lisää aiheesta:

Näkemyksiä