Leiri ei ole kaikkien juttu

Osalle nuorista intensiivinen rippileiriviikko leirikeskuksessa nuorisojoukon keskellä on yksinkertaisesti liikaa. Rippikoulu voi keskeytyä, jos nuori kokee esimerkiksi sosiaaliset tilanteet ahdistavina.

Tämä tiedetään myös Kiimingin seurakunnassa.

Nuorisotyönohjaaja Elisa Hinkkalan mukaan keskeyttäjien määrä on edelleen pieni, mutta nyt keskeyttäjiä on ollut muutama nuori enemmän kuin aiempina vuosina.

Syitä keskeyttämiselle voi olla useita.

– Taustalla voi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja rippikoulussa lähes kaikki asiat tapahtuvat tiiviissä yhteydessä toisiin leiriläisiin.

– Joskus on todettava rehellisesti, että ripari on parempi jättää kesken, koska motivaatiota sen käymiseen ei ole, nuorisotyönohjaaja kertoo.

– Myös hankaluudet vuorovaikutustaidoissa saattavat vaikeuttaa rippikoulun käymistä.

Ottakaa asiat ennakkoon puheeksi!

Hinkkala painottaa, että keskeyttämisen uhkiin voidaan vaikuttaa hyvällä yhteistyöllä rippikoululaisen perheen kanssa.

– Meille nuorisotyönohjaajille kannattaa kertoa jo etukäteen, jos nuorta esimerkiksi ahdistaa olla huomion kohteena.

Hinkkalan mukaan myös oppimisen erilaiset esteet, kuten lukihäiriö, voi stressata.

– Kaikenlaisista elämään liittyvistä asioista voi olla ennakkoon yhteydessä meihin ohjaajiin ja opettajiin.

– Mitä enemmän meillä on nuoresta ennakkoon tietoa, sitä paremmin voimme valmistautua erilaisiin tilanteisiin, ettei leireillä tule yllätyksiä.

– Me osaamme nuorisotyössä toimia hienovaraisesti – tavalla, jolla varmistetaan se, että kaikenlaisilla nuorilla on mahdollisimman hyvä olla leirillä.

Millaisia taitoja leirillä on hyvä olla

Muun muassa Tampereen seurakuntien rippikoulutyössä on jo muutaman vuoden ajan puhuttu leirikuntoisuudesta.

Tampereenrippikoulut.fi-sivustolla on viiden kohdan luettelo, milloin nuori on leirikuntoinen.

Kuntoisuus on esimerkiksi sitä, että pystyy nukkumaan muiden kanssa samassa huoneessa ja kykenee huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniasta sekä on omatoiminen ja syö riittävästi.

Tampereen seurakuntien kasvatuksen johtava pappi Mikko Wirtanen pitää viiden kohdan määritelmiä hyvänä ”tsekkauslistana”, kun kodeissa punnitaan leirille lähtemistä.

– Huonoa palautetta emme oli kriteereistä saaneet. Eihän nuorella itselläkään ole hyvä olla leirillä, jos esimerkiksi nukkuminen muiden kanssa samassa tilassa jännittää, Wirtanen kertoo.

Eihän nuorella itselläkään ole hyvä olla leirillä, jos esimerkiksi nukkuminen muiden kanssa samassa tilassa jännittää.

Tampereen rippikoulutyön verkkosivuilla muistutetaan, ettei leirimuotoinen rippikoulu ole ainoa vaihtoehto. Osalle nuorista päivärippikoulu kaupungissa tai pieni ryhmäkoko on leiririparia parempi vaihtoehto.

Elisa Hinkkala kertoo, että leirikuntoisuuden kriteereistä on keskusteltu myös Oulun seurakunnissa.

– Palaamme aiheeseen, kun syksyllä teemme uutta paikallista rippikoulusuunnitelmaa.

Hinkkalan mielestä rippikoulussa viihtymiseen vaikuttaa olennaisesti leirin ryhmäkoko.

– Eivät piispat perusteetta ohjeista valtakunnallisessa rippikoulusuunnitelmassa, että samassa ryhmässä opetettavien rippikoululaisten lukumäärä olisi enintään 25.

Kiinnostus cityripareihin on kasvussa

Asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksessa kertoo, että seurakuntien tarjoamat pävärippikoulut ovat tällä hetkellä kysytty vaihtoehto.

– Päivärippikouluryhmiin osallistuvien määrät ovat kasvaneet. Ne täyttyvät nuorista, jotka eri syistä eivät halua lähteä leiririppikouluun.

– Tämä ilmiö kertonee myös siitä, että viikon mittainen tiivis leiri yhdessä kymmenien muiden kanssa ei ole kaikille houkutteleva vaihtoehto.

Pulkkinen pitää tärkeänä sitä, että päivärippikoulujen – joita monissa seurakunnissa kutsutaan cityripareiksi – kehitystyö jatkuu.

Rippikoulun tulee olla yhtä laadukas kokemus, menipä nuori päivärippikouluun tai leirille.

– Rippikoulun tulee olla yhtä laadukas kokemus, menipä nuori päivärippikouluun tai leirille.

Pulkkinen tähdentää kuitenkin, että leirimuotoinen rippikoulu on edelleen niin suosittu, että sitä voidaan yhä kutsua kirkon menestystarinaksi.