Kristinuskon taivas on maailma 2.0

Itä-Suomen yliopiston raamatunselitysopin professorin Lauri Thurénin mukaan suomen kieli vaikuttaa osaltaan siihen, miten kristinuskon taivas Suomessa hahmotetaan.

– Suomen kielessähän taivaalle on olemassa vain yksi sana. Esimerkiksi englannin kielessä ylöspäin katsottaessa näkyvästä taivaasta käytetään sky-sanaa, mutta Jumalan asuinpaikasta puhuttaessa sanana on heaven.

Jumala istuu pilven reunalla pitkässä valkoisessa parrassa?

Raamatussa taivas-sana esiintyy yli 700 kertaa. Niissä kuvataan kuitenkin usein fyysistä taivasta, ja vastaavasti taivas Jumalan asuinsijana on esillä varsin harvoin. Tämän vuoksi taivas-käsitteen ympärille on syntynyt paljon uskonnollista legendaa.

– On voitu ajatella, että Jumala istuu pilven reunalla ja hän on pitkässä valkoisessa parrassaan kuin Joulupukki. Taivaan portilla Pietari tsekkaa kuka pääsee sisään, ja ihmiset soittavat harppua. Raamatusta näille ei löydy tukea, ne perustuvat ihmisten mielikuvitukseen.

Joskus on myös ajateltu kristinuskon taivaan olevan satua, koska siitä ei ole löydetty havaintoja teleskoopeilla tai muilla havaintovälineillä.

– Ensimmäisen avaruuslennon tehneen Juri Gagarinin väitetään sanoneen, ettei hän nähnyt avaruudessa Jumalaa – ikään kuin se olisi todiste siitä, ettei Jumalaa ole.

– Myöhemmin on myös selvinnyt, ettei hartaana ortodoksina tunnettu Gagarin näin edes sanonut. Kysymys oli neuvostoliittolaisten propagandasta, kertoo kansantajuisia raamatunlukuoppaita julkaissut Thurén.

Nykyinen ja tuleva taivas ovat eri asioita

Raamatun mukaan taivas on paikka, jossa asuvat Jumalan ohella myös hänen enkelinsä. Taivasta ei voi kuitenkaan sijoittaa jonnekin päin aurinkokuntaa tai linnunrataa. Lisäksi nykyinen taivas ja tuleva taivas ovat eri asioita.

– Raamattu puhuu siitä, että maailman lopulla luodaan uusi taivas. On myös kiinnostavaa, että välillä taivaasta puhutaan yksikössä ja välillä monikossa. Molempia muotoja on myös Isä meidän -rukouksessa.

Raamatussa on kaksi eri versiota tulevan taivaan sijainnista: taivas on joko maan päälle laskeutuva ”uusi Jerusalem” tai taivaaseen luotava ”taivaallinen Jerusalem”. Molemmat versiot ovat Raamatussa lukuisia kertoja esillä.

Thurén toteaa, että Raamatussa taivaasta kerrottu informaatio on leimallisen vertauskuvallista.

– Ilmestyskirjassa kerrotaan, että taivaallinen kaupunki on kuution muotoinen ja sen kaikki kadut ovat metallia eli kultaa. On helppo tajuta, että näin kummallista cityä ei kannata ymmärtää kirjaimellisesti. Kuvauksessa on haluttu ilmaista, että taivas on jotain erityisen hienoa.

Ilmestyskirjassa kerrotaan, että taivaallinen kaupunki on kuution muotoinen ja sen kaikki kadut ovat metallia eli kultaa.

Thurénin mukaan on hyvä myös hahmottaa, että taivas ja paratiisi ovat eri asioita.

– Ristillähän Jeesus lupasi ryövärille, että tämä tulee olemaan hänen kanssaan paratiisissa. Paratiisi on ensimmäisen luomiskierroksen paras paikka.

Ihmisellä on taivaassa ruumis

Thurénin mukaan raamatullinen kuva taivaasta perustuu juutalaisuuteen. Sen mukaisesti taivas on fyysinen, konkreettinen paikka, ja ihmisellä on taivaassa myös ruumis. Varhaiskristityillä oli sama näkemys kuin juutalaisilla.

– Kirkkomme uskontunnustuksessakin painotetaan, että ihminen nousee kuolleista ruumiillisesti, eikä vain henkisesti.

Jo ensimmäisellä vuosisadalla kristinuskoon alkoi tulla kreikkalaistyyppistä ajattelua.

Platonin johdolla ajateltiin, että on olemassa myös täydellinen maailma, jossa asiat ovat hyvin.

– Tässä ajattelumallissa kaikki aineellinen nähtiin pahana. Kaikki tärkeä ja hieno on ikään kuin pilvipalvelussa tai kovalevyllä, josta se tulostettiin huonolla printterillä. Seurauksena oli nähtävissä oleva fyysinen maailma.

– Tämän myötä taivas nähtiin paikkana, jossa ihmisillä ei ole enää ruumista, vaan taivaassa lilluu jonkinlaisia enkelihahmoja. Edelleen joillakuilla on taivaasta tällainen ajatus, mutta raamatullista pohjaa sille ei ole.

Perinteisesti on ajateltu, että aika-avaruudessa on neljä ulottuvuutta: kolme avaruudellista ulottuvuutta – pituus, leveys ja syvyys – sekä yksi aikaulottuvuus.

Matemaatikot ovat päätyneet laskelmissaan siihen, että eri ulottuvuuksia onkin muutamia kymmeniä.

– Nykyään matemaatikot ovat päätyneet laskelmissaan siihen, että eri ulottuvuuksia onkin muutamia kymmeniä.

– Tieteen keinoin ei voida osoittaa, että taivasta ei olisi olemassa. Siihen ei kuitenkaan päästä kiinni käytössä olevilla mittausmenetelmillä tai laskentakaavioilla. Tiedämme taivaasta vain sen, mitä Raamatun kielikuvat kertovat.

Luonto on Jumalan leikkiä

Raamatun mukaan maailmankaikkeus on Jumalan luomaa. Historian edetessä ihmiset alkoivat hahmottaa tähtitaivaan laajuutta aiempaa paremmin. Juutalaiset ja varhaiskristityt ajattelivat, että auringon, tähtien, kiertoratojen ja muun luominen oli Jumalalle leikkiä.

Thurén otaksuu, että tulevassa taivaassa on todennäköisesti myös luontoa.

– Koko luomakunta ja kaikki hieno luonnossa on Jumalan harrastusta. Tästä voisi päätellä, että tuskin Jumala harrastuksestaan luopuu. Eli eiköhän luontoa ole myös maailma 2.0:ssa, jota voi kutsua taivaaksi.

Kiteyttäen: Raamatun mukaan taivas ei ole kielikuva tai käsite, vaan oikea paikka ja todellisuutta.

Se on kuitenkin erilaista todellisuutta kuin nykymaailma, siksi ihminen ei pysty hahmottamaan millainen paikka taivas on. Thurén toteaa, että Raamatussa taivaasta on annettu iso määrä erilaisia kuvia.

– Jotain voi päätellä siitäkin, että Jeesus sanoi 2000 vuotta sitten menevänsä valmistamaan uutta paikkaa omillensa taivaaseen. Hänellä on ollut jo varsin paljon aikaa viritellä uutta, hienoa taivasta.

Taivaassa saa tehdä töitä

Jotkut ovat epäilleet iankaikkisuuden olevan tylsää. Ajatuksena voi olla esimerkiksi se, että taivaassa vaan ollaan, eikä paljon mitään tapahdu.

– Tyypilliseen tapaan näissä taivaaseen projisoidaan nykyelämän pelisääntöjä, ja taivas nähdään jonkinlaisena uutena versiona nykyajasta, vaikka näin ei Raamatun mukaan olekaan.

Taivas nähdään jonkinlaisena uutena versiona nykyajasta, vaikka näin ei Raamatun mukaan olekaan.

Monille ihmisille työnteko eri muodoissaan on tärkeä asia. Thurénilla on heille iloista kerrottavaa:

– Raamatun kuvauksista voi päätellä, että taivaassa tehdään myös töitä. Kun taivaan luonnetta ajattelee, töitä on varmastikin sopiva määrä.