Menneisyyden syvät haavat saivat hoitoa

”Minun on vaikea hyväksyä, että minulle rakas kirkko ei ole aina kunnioittanut meidän yhteisöämme ja meidän suruamme.” Näin tunteellisesti puhui saamelaisten pappi Mari Valjakka.

|

Saamelaisalueen hautausmaista kaivetut saamelaisvainajien jäänteet kätkettiin maahan Inarissa eilen 7.8. sekä tänään Utsjoella ja Inarin Nellimissä. Uudelleen hautaaminen liittyy tapahtumiin 1800- ja 1900-luvuilla, jolloin  saamelaisvainajien jäänteet kaivettiin ylös rotututkimuksen nimissä.

Seurakunnan työntekijänä tiedän hyvin, miten paljon tunteita liittyy hautausmaihin. Olen nähnyt kyyneleitä ja kuullut kauniita sanoja, kun omaiset jättävät viimeisiä terveisiään rakkaille ihmisille, saamelaisten pappi Mari Valjakka puhui maahan kätkemisen yhteydessä

–  Siksi minun on vaikea hyväksyä, että minulle rakas kirkko ei ole aina kunnioittanut meidän yhteisöämme ja meidän suruamme. Minun on ollut vaikea lukea Oulun tuomiokapitulin dokumentteja asiasta ja nähdä kuinka kirkon työntekijät antoivat aikanaan tukensa tällaiselle toiminnalle. 

Mari Valjakan kanssa maahan kätkemistä olivat toimittamassa eilen Inarin Vanha hautuumaasaaressa kirkkoherra Tuomo Huusko, arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun hiippakunnan piispa  Jukka Keskitalo.

Utsjoella maahan kätkemisen toimittivat saamelaistyön sihteeri, rovasti Erva Niittyvuopio, saamelaisten pappi Mari Valjakka, arkkipiispa Tapio Luoma sekä Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.

Tänään iltapäivällä kolmen kolttasaamelaisvainajan jäänteet palautettiin siunattuun maahan Nellimin ortodoksisella hautausaamaalla.

Tärkeä hetki saamelaisten ja kirkon yhteyden vahvistamisessa 

– On jälleen avoimesti ja rehellisesti tunnustettava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osuus tässä suomalaisen tiedeyhteisön alulle panemassa vainajien hautojen avaamisessa. Kirkkomme haluaa ilmaista katumuksensa osallisuudestaan saamelaisten ja heidän kulttuurinsa vähättelevään kohteluun.

– Se ei ole ollut oikein eikä kristillisen uskon mukaista, arkkipiispa Tapio Luoma sanoi sunnuntaina muistopuheessaan.

– Kirkkomme on myös valmis tukemaan kaikkia niitä ponnisteluja, joissa etsitään tietä kohti niin sanottua sovitettua tilaa saamen kansan ja valtaväestön suhteissa, ja ryhtymään osaltaan tarvittaviin toimiin,  Luoma lupasi.

Syksyn kirkolliskokoukseen onkin tulossa piispainkokouksen kanslian aloite rahoituksen hakemisesta kirkon ja saamelaisten välisen totuus- ja sovintoprosessin toteuttamiseen.

Saarnan molemmissa luterilaisissa tilaisuuksissa piti Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.

– Tämä hetki on tärkeä myös saamelaisten ja kirkon yhteyden vahvistamisessa. Ainoastaan aito tosiasioiden tunnustaminen, katumus ja anteeksipyyntö voi viedä meitä eteenpäin.

– Tämän hetken myötä tulemme yhä enemmän tietoisiksi, kuinka suuri rikkaus saamelainen kulttuuri, kieli ja elämänmuoto on myös kirkollemme, piispa Keskitalo puhui ja toivoi kirkon kasvojen olevan yhä enemmän myös saamelaiset kasvot.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää