Pääkirjoitus: Pelkkä olemassa oleminen riittää

29.8.22

Ryhmään pitää päästä osaksi ilman että joutuu todistamaan kykyjään tai olemaan tietynlainen. Tämä on tärkeää varsinkin nuorille, kirjoittaa Elsi Salovaara.


Teksti: Elsi Salovaara . Kuvat: Mari Lähteenmaa .

Syksy on kaksijakoista aikaa. Moni huokaa harmituksesta, kun mökkikausi, lomat ja usein lämpimät kelitkin ovat ohi. Varmaan yhtä usea huokaa kuitenkin helpotuksesta, kun arki jatkuu.

Osalle meistä kesä voi olla yksinäisempää aikaa ilman viikoittaisia kokoontumisia, harrastuksia, koulua tai työtä. Ihminen kaipaa ympärilleen toisia.
Kesä on täynnä tapahtumia ja yksittäisiä kohtaamisia, mutta syksy tuo tullessaan suunnitelmallisuuden. Tuntuu turvalliselta palata arkeen.

Kaikille tilanne ei ole yhtä hyvä – varsinkaan nuorten kohdalla. Lehdissä on uutisoitu, kuinka syksyn tullen paine psykiatristen palveluiden parissa kasvaa, kun nuoret kokevat pelkoa ja ahdistusta palata ympäristöön, jossa heitä kiusataan tai jossa he kokevat olevansa ulkopuolisia.

Jokainen tarvitsee turvallisen ryhmän, johon kuulua. Tuohon ryhmään pitää päästä osaksi ilman että joutuu todistamaan kykyjään tai olemaan tietynlainen.

Yle uutisoi pari viikkoa sitten eläkkeellä olevan nuorten papin Arto Köykän 8 kohdan listasta, joka hänen mukaansa auttaisi nuorten kokemiiin paineisiin. Listalla oli niin konkreettisia tekoja kuin asennemuutoksen paikkoja.

Vuosikymmenten tuomalla kokemuksella Köykkä ehdottaa muun muassa itseohjautuvuuden vähentämistä opiskelussa, sillä se on haasteellista aikuisillekin.

Tärkeää olisi luoda nuorille myös tunne siitä, että viimeistä mahdollisuutta ei ole, vaan aina on mahdollisuus yrittää uudelleen. Lukioihin tulisi myös Köykän mukaan palauttaa luokat, minkä hän uskoisi vähentävän yksinäisyyttä.

Tämä on helppo uskoa. Koska jokainen meistä tarvitsee oman ryhmän.

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja

=> Anna palautetta pääkirjoituksesta

Lue lisää aiheesta:

Näkemyksiä