Sijaisuudelta toiveena uudet näkökulmat

22.9.22

Eija Nivala on aloittanut puolen vuoden sijaisuuden, joka tuo hänet liki joka päivä junalla Ylivieskasta Ouluun. Pestiltään hän toivoo tuliaisina uusia näkökulmia.


Teksti: Saara Pasanen . Kuvat: Saara Pasanen .

Elokuun alussa Oulun tuomiokirkkoseurakunnan vs. kirkkoherrana aloittanut Eija Nivala kertoo kotiutuneensa työtehtäväänsä hyvin. Nivala sijaistaa Satu Saarista tammikuun loppuun saakka.

– Oulun tuomiokirkkoseurakunta on hyvin keskeinen osa hiippakuntaa, tietynlainen ydin. Tämä on hieno mahdollisuus oppia uutta ja saada uudenlaista näkökulmaa asioihin.

Työhön sopeutumista on helpottanut se, että työnkuva on tuttu. 30 vuotta sitten pappisvihkimyksen saanut Nivala on toiminut suurimman osan työurastaan erilaisissa seurakunnan papin viroissa. Kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2010 alkaen, ensin Alavieskassa ja vuodesta 2018 lähtien Ylivieskassa.

Nivala luonnehtii kirkkoherran työnkuvaa moninaiseksi. Hän kuvaa olevansa ennen kaikkea seurakunnan toiminnanjohtaja, joka vastaa yhdessä työyhteisön ja luottamushenkilöiden kanssa siitä, että seurakunnan elämä ja arki toimivat.

– Pidän tärkeänä myös sitä, että säilytän yhteyden seurakuntalaisiin jumalanpalveluselämän kautta. On ihanaa, että saan tehdä hallinnollisen työn ohella myös papin työtä.

Nivalan pappisidentiteettiä on vuosien varrella sävyttänyt muun muassa 2000-luvun vaiheessa Suomen Lähetysseuran kautta toteutunut työjakso Angolassa.

– Oli hyvä saada näkökulmaa toisenlaiseen yhteiskuntaan, kirkkoon, ihmisyyteen ja siihen, mikä elämässä on olennaista.

Nivala toivoo, että Ylivieskaan kantautuu helmikuun alussa Oulun tuliaisina uusia näkökulmia ja konkreettisia toimintamalleja.

– Uskon myös, että etäisyys omaan yhteisöön auttaa kirkastamaan oman perustyön ajatusta.

=> Anna palautetta jutusta täällä

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Oulun tuomiokirkkoseurakunta