Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 2.10.

29.9.22

Mikkelinpäivästä on tullut kaikkien enkelien päivä, jolloin tutkistellaan heidän merkitystään ja tehtäviään. Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä.


Älä pelkää!

Kuvitellaanpa nyt. Olet superhyvä äiti tai isä lapsellesi. Joka aamu lapsesi saa pukea päälleen pesemäsi ja silittämäsi vaatteet. Sitten hän tulee syömään ihanan aamupalan, jonka olet valmistanut. Sinä saattelet lapsesi turvallisesti kouluun.

Koulussakin sinä tarkkailet tilannetta, ettei lapsellasi ole mitään hätää. Huomaamatta tietenkin, ettei lapsesi nolostu. Pidät huolta, että lapsesi saa koulun jälkeen harrastaa ja olla kavereitten kanssa turvallisesti. Saatat vähän jeesiä niitä kavereitakin. Kotona lastasi odottaa taas ihana ruoka ja kaikki mahdollinen apu läksyjen tekemiseen.

Päivän päätteeksi teillä on lapsesi kanssa hiljainen keskusteluhetki. Lapsesi näyttää huolestuneelta.

– Mikä sinua huolestuttaa, kultaseni? kysyt lapseltasi.

– Minua pelottaa! hän vastaa.

– Entä jos huomenna minulla ei olekaan puhtaita vaatteita? Tai jos auto ajaa koulutiellä päälleni? Tai jos koulussa sattuu jotakin? Onkohan huomenna edes hyvää ruokaa?

Tiedätkö, mitä sana ”usko” tarkoittaa? Se on luottamusta. Luottamusta Jumalan huolenpitoon. Luottamusta Jeesuksen lahjaan; armoon ja anteeksiantoon.

Kuvittele, Jumala antaa meille anteeksi senkin, että emme luota. Hän rakastaa meitä, vaikka varmasti pahoitamme hänen mielensä joka päivä. Hän kun haluaisi tehdä elämästämme keveämmän. Silti keräämme vain huolia ja pelkoja taakaksemme.

”Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte. Rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne. Mutta te ette sitä tahtoneet.” Näin Jumala kuvaa meitä Jesajan kirjassa. Me haluamme mieluummin juosta karkuun elämän vaikeita asioita. Jumala haluaisi meidän kohtaavan pelkomme, ja luottavan Jumalan apuun niin pienissä kuin suurissa asioissa.

”Tänne saakka on tultu Hänen voimassaan. Huomispäivöstä vielä en tiedä. Kyllä Jumala huolen pitää hulluistaan. Vieköön Hän minne tahtoo vain viedä.” (Exit: Jumalan hullut)

Kirsi Järvelin
Oulunsalon seurakunnan nuorisotyöntekijä

 

Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai)
Psalmi: Ps. 103:19–22
1. lukukappale: 1. Moos. 28:10–17
2. lukukappale: Ilm. 12:7–12
Evankeliumi: Matt. 18:1–6 (7–9) 10

400-luvulta lähtien on syyskuun 29. päivä omistettu ylienkeli Mikaelille. Taistelu, jonka hän kävi pimeyden valtoja vastaan, liittyy pääsiäiseen. Kristus on saavuttanut ratkaisevan voiton pahan valloista, mutta taistelu jatkuu edelleen maailmassa. Myöhemmin mikkelinpäivästä on tullut kaikkien enkelien päivä, jolloin tutkistellaan heidän merkitystään ja tehtäviään. Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä.

 

Ps. 103:19–22
Herralla on istuimensa taivaissa,
ja hänen valtansa alla on kaikki maa.

Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit,
jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte.

Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot, kaikki hänen palvelijansa,
jotka hänen tahtonsa täytätte.

Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan.

Ylistä Herraa, minun sieluni!

 

1. Moos. 28:10–17
Jaakob lähti Beersebasta ja kulki kohti Harrania. Matkallaan hän jäi auringon laskiessa yöksi erääseen paikkaan, otti siltä paikalta päänalusekseen kiven ja kävi makuulle.

Yöllä Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. Sitten hän näki, että Herra seisoi hänen vieressään ja sanoi: ”Minä olen Herra, isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jolla sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. Sinun jälkeläisesi tulevat lukuisiksi kuin maan tomuhiukkaset, ja sinun sukusi levittäytyy länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään. Sinun ja sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille. Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä nyt olen sinulle luvannut.”

Jaakob heräsi unestaan ja sanoi: ”Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä.” Pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: ”Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.”

 

Ilm. 12:7–12
Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit. Minä kuulin, kuinka taivaassa sanottiin kovalla äänellä:

– Nyt on pelastus tullut,
meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti
ja hänen Voidellullaan valta.
Nyt on Syyttäjä syösty alas,
tuo, joka meidän Jumalamme edessä
syytti veljiämme päivin ja öin.

He voittivat hänet,
Karitsan veri ja heidän todistuksensa
toivat heille voiton.
He eivät säästäneet henkeään
vaan olivat valmiit kuolemaankin.

Iloitkaa siis, taivaat
ja te taivaiden asukkaat!
Mutta voi maata ja merta –
Saatana on laskeutunut teidän luoksenne!
Se on raivon vallassa, sillä se tietää,
että sen aika on lyhyt.

 

Matt. 18:1–6 (7–9) 10
Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?”

Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:
”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

(Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.)

Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Oulunsalon seurakunta