Musiikki on Aili Järvelän toinen äidinkieli

Taustatarinaklubin syyskauden päättävä Aili Järvelä kannustaa ihmisiä käymään keikoilla. Kulttuurin äärellä kaikki voittavat.

Musiikin julkaiseminen saattaa tuntua tavan ihmiselle yksinkertaiselta. Artisti säveltää ja sanoittaa kappaleen, menee studioon, ja biisi tallentuu tuottajan tietokoneelle bändin säestämänä. Ja tässäkin on vedetty mutkia suoriksi ihan urakalla. 

Aili Järvelän ensi vuonna ilmestyvän debyyttialbumin tekoprosessi ei ole ollut ihan näin suoraviivainen. Järvelä tekee musiikkia omakustanneartistina, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että hänellä ei ole takanaan levy-yhtiötä tai henkilöä, joka hätistelisi toimimaan deadlinen puskiessa päälle. 

– Mitä lähemmäs julkaisun kalkkiviiva tulee, sitä korkeammaksi oma rima yleensä nousee. Kun kokonaisuus alkaa hahmottua ja olla valmis, pelko ja epävarmuus nousevat herkästi pintaan. 

Kaustinen kaikuu tekemisessä

Kaustiselta kotoisin olevan Järvelän perheessä musiikki on ollut aina keskiössä. Vanhemmat työskentelivät musiikin parissa, ja perheen viisi lasta kasvoivat kiinni musiikkiin. Järvelä arvostaa syvästi sekä Kaustisella tehtävää musiikkikasvatustyötä että vanhempiensa antamaa musiikillista mallia. 

– Isäni on viulunsoiton opettaja ja muusikko ja äiti musiikkiin erikoistunut luokanopettaja. Isä on tehnyt paljon työtä sen eteen, että Kaustisen viulunsoiton harrastusprosentti on todella korkea. Hän on myös kehittänyt elämäntyönään Näppäri-ideologian eli lapsille ja nuorille suunnatun kansanmusiikkipedagogisen musiikkikasvatusliikkeen. 

 

Olen saanut nuoresta lukioikäisestä saakka tehdä töitä musiikin parissa.

 

– Tämä on mahdollistanut minulle sen, että olen saanut nuoresta lukioikäisestä saakka tehdä töitä musiikin parissa. En varmasti ole koskaan varsinaisesti ymmärtänyt, että musiikki on niin sanotusti mun juttu, se on ollut aina niin itsestään selvää. Musiikki on mun toinen äidinkieli. 

Säkeistö ja kertsi

Järvelä on kiinnittänyt huomiota siihen, että tilastollisesti menestyvä, paljon kuuntelukertoja keräävä musiikki on nykyään muhkeasti tuotettua ja soundikeskeistä, kun taas orgaaninen bändimusiikki on joutunut pysyttelemään marginaalissa jo pitkään. 

Kaiken tämän soundiähkyn keskellä hän halusi tarkoituksella keskittyä tekemään kappaleita. Sellaisia, joissa on säkeistöjä, kertosäkeistöjä, ja jotka soitetaan bändin kanssa. 

– Ajattelen, että nämä biisit voisivat olla sellaisia Suomipopin Helmiä -nuottikirjasta repäistyjä. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että pystyn seisomaan kappaleiden takana, ja että oma ääneni on vahvasti esillä tällaisessa biisiformaatissa. 

Järvelä onkin ottanut asiakseen käyttää tulevalla levyllä perinteistä kokoonpanoa, johon kuuluvat laulun lisäksi rummut, basso, pari kitaraa sekä kosketinsoittimet. Järvelän mukaan ”old school” -tyylinen tekeminen on tänä päivänä harvinaista. 

– Tässä ollaan myös taloudellisten ja ajallisten resurssien armoilla. Levyä on tehty kahdessa eri studiossa kahtena eri ajankohtana. Niin sanotut indie-artistit työskentelevät usein apurahojen turvin. 

Taiteelliset syrjähypyt antavat happea

Inspiraatiota Järvelä hakee usein taiteen ääreltä. Muiden artistien keikkoja fiilistellessä saattaa avautua uusia polkuja tai vanhoja lukkoja. Silloin syntyy usein jotakin uutta, joskus jopa täysin toisenlaista. Tällaisena taiteellisena syrjähyppynä hän näkee myös perjantaina julkaistavan singlen Heikolla Jäällä

– Vaikka rakastan perusbänditouhua yli kaiken, koin valtavaa tarvetta tehdä tämän biisin täysin eri tavalla kuin tulevan albumin muut kappaleet. On hyvä välillä haukata musiikillista happea ihan jostain muualta

Keikoilla kaksi eri puolta

Koronapandemian synnyttämän kulttuurialan jäätymisen aikana Järvelä huomasi kaipaavansa live-esiintymistä. 

– Nautin todella paljon vuorovaikutteisuudesta yleisön kanssa. Yleisöstä hohtava lämpö ja säteily on ihan mieletöntä. Rakastan soittaa myös muiden kanssa: jossakin bändissä voi olla statistina, mutta silti keskeisenä osana kokonaisuutta.

 

Kulttuurin äärellä kaikki voittavat.

 

Oulun Taustatarinaklubille Järvelä suuntaa yhdessä islantilaislähtöisen luottokitaristinsa Sigurdur Rögnvaldssonin kanssa. Keikalla hän lupaa tarjoilla runsaasti uuden levyn biisejä, joiden sekaan mahtuu totta kai myös vanhempaa tuotantoa. 

Järvelä liputtaa vahvasti kulttuurin kuluttamisen ja konserteissa käymisen puolesta. 

– Kulttuuriala on edelleen hädissään koronan jäljiltä. Konsertti- ja tapahtumaliput ostetaan viime tingassa, jos silloinkaan, ja kuluttaminen kohdistuu perusvarmojen artistien keikoille. Toivon ihmisille ymmärrystä siihen, että keikoilla käyminen sekä elvyttää kulttuurialaa että antaa hirveän paljon kuulijalle itselleen. Kulttuurin äärellä kaikki voittavat.

Aili Järvelä

  • Muusikko, musiikintekijä, laulaja, säveltäjä, sovittaja, viulisti ja tuottaja.
  • Tehnyt sovittajana yhteistyötä muun muassa Helsingin Kaupunginorkesterin ja Tapiola Sinfoniettan kanssa.
  • Toimii näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterin ruotsinkielisen näyttämön Lilla Teaternin Once -musikaalissa. 
  • Ollut tuuraavana viulistina kansanmusiikkiyhtye Frigg:ssä, jonka kanssa keikkaillut myös ulkomailla.
  • On mukana STINAKO:n bändissä. 
  • Soololevytrilogia Lainattua, Sinistä, Omaa julkaistiin kolmena EP:nä vuosien 2019–2020 aikana.
  • Julkaisee debyyttialbuminsa keväällä 2023.
  • Single Heikolla Jäällä julkaistaan perjantaina 9.12.

Aili Järvelä esiintyy Taustatarinaklubilla su 11.12. klo 16.00 Oulun Vanhassa pappilassa, Asemakatu 6. 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää