Itselle räätälöity rippikoulu

Rippikoulumahdollisuudet ovat laajentuneet ja kehittyneet leirimallista, jotta kaikki riparille haluavat saisivat hyvän rippikoulukokemuksen.

Leirikuntoisuus -termin tarkoitus on lisätä tietoisuutta siitä, onko nuorella riittävät voimavarat rippikoulun käymiseen leirimuotoisena. Tarkoituksena on, että nuori saisi mukavan rippikoulukokemuksen.

Oulun seurakunnissa ja Tyrnävällä termiä ei haluta käyttää. Termiä kuitenkin näkee ja kuulee, ja esimerkiksi Tampereella ja Turussa se mainitaan seurakuntien verkkosivustoilla.

Kiimingin seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja rippikouluvastaava Elisa Hinkkala kertoo, ettei leirikuntoisuus -termi ole heillä aktiivisessa käytössä

– Oulussa halutaan puhua enemmänkin yleisesti siitä, miten leirillä toimitaan ja mitä siellä tehdään. Leirikuntoisuus -termi saattaa aiheuttaa negatiivisia mielleyhtymiä. Jokainen nuori on leirille tervetullut, Hinkkala vahvistaa.

Tyrnävän seurakunnan nuoristyönohjaaja ja rippikouluvastaava Johanna Aho-Vinkka on samoilla linjoilla.

– Semmoisenaan termiä ei kannata esittää perheille ja nuorille. Niin sanotusta kuntoisuudesta puhuttaessa huomioidaan monta asiaa, esimerkiksi jaksaminen, terveys ja sosiaalinen jaksaminen. Ne kaikki vaikuttavat leirin arkeen ja siellä oloon.

Aho-Vinkan mukaan termiä voidaan käyttää seurakunnan työntekijöiden omissa viestimissä, mutta seurakuntalaisille se ei välttämättä avaudu.

– Missään nimessä ei haluta välittää mielikuvaa, että vedetään rajoja sille kuka olisi ”kykenevä” leirille ja kuka ei.

Parempaa termiä on mietitty. Hinkkalan mukaan voitaisiin puhua vaikkapa leiritoiminnan pelisäännöistä, eli niistä asioista, joihin jokaisen leirille lähtevän tulee pystyä sitoutumaan leirin ajan.

 

Mitä enemmän työntekijät tietävät nuoren tilanteesta, sitä helpompaa rippikoulua on räätälöidä heti alusta alkaen.

 

Nuoren erilaiset tarpeet huomioidaan alusta asti

Hinkkala muistuttaa, että tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle nuorelle mukava rippikoulukokemus.

– Sitä ajatellen leiri ei välttämättä ole kaikille paras ympäristö. Rippikoulu on muutakin kuin leiri. Nykyään rippikoulun käymiseen on eri mahdollisuuksia, ja haluamme pitää niitäkin esillä. Hinkkala painottaa, ettei nuoren tarvitse hävetä, jos ei ole voimavaroja leirille.

– On olemassa myös päivä-, etä-, yksityis- ja pienryhmä-rippikouluja. Monet asiat nuoren ja perheen arjessa vaikuttavat siihen, mikä ripari on kullekin paras.

Hinkkala kertoo, että yhä useammalle nuorelle rippileiri on ensimmäinen leiri. Siksi nuorten ja huoltajien on tärkeää tietää etukäteen, millaista leirillä on.

Hinkkalan ja Aho-Vinkan mukaan on yksilökohtaista, kuinka avoimia nuoret ovat työntekijöille. Rippikouluun ilmoittautuessa olisi hyvä, että huoltajat kertovat työntekijöille jo silloin nuoren erilaisista tarpeista ja piirteistä.

Leiri eli niin kutsuttu intensiivijakso kestää usein viikon, ja intensiivisyys voi yllättää monet perheet. Rauhaa ja yksityisyyttä ei paljon ole.

Mitä enemmän työntekijät tietävät nuoren tilanteesta, sitä helpompaa rippikoulua on räätälöidä heti alusta alkaen. Välillä kuitenkin on tilanne, ettei perhe tai nuori halua kertoa oikeastaan mitään.

– Ensisijaisesti huoltaja on kuitenkin se, joka päättää lähteekö nuori kokeilemaan leiriä vai ei. Me työntekijät pyrimme löytämään parhaat mahdolliset keinot nuoren tukemiseen. Näistä toki keskustellaan perheiden ja työntekijöiden kesken ja usein huoltajat kertovat, että nuori on luvannut kertoa meille tietyistä asioista, kertoo Hinkkala.

Rippikoulua voi käydä kokeilemassa

Joka vuosi muutama nuori keskeyttää rippikoulun sekä Kiimingissä että Tyrnävällä.

– Joskus nuorella on arjessa liikaa kaikkea, voimat eivät yksinkertaisesti riitä rippikouluun. Osa tulee takaisin seuraavana vuonna ja osa jättää käymättä, Hinkkala toteaa.

Välillä perheissä mietityttää, miten leirin kanssa käy. Tieto mahdollisuudesta yöpyä ja hengähtää kotona aiheuttaakin positiivisen reaktion, tietää Aho-Vinkka.

– Nuori kokeekin ympäristön niin turvalliseksi ja hyväksi, että haluaakin jäädä yöksi leirille.

Molemmilla seurakunnilla on niin sanottu lähileirikeskus, jotka mahdollistava leirillä olon kokeilemisen, koska etäisyydet ovat lyhyitä. Seurakuntien velvollisuus on järjestää rippikoulu omille seurakuntalaisilleen. Rippikoulusiirrot sen hetkisen kotiseurakunnan ulkopuolelle johtuu yleensä muutosta, kodin ja koulun sijainneista, kaverien asuinpaikoista tai kiusaamisesta.

– Jokaiselle leirille haluavalle järjestetään paikka, Hinkkala vakuuttaa.

Aho-Vinkka ja Hinkkala lupaavat, että ratkaisut asioihin kyllä löytyvät keskustelemalla ja ennakoimalla, jos nuori on vain halukas käymään rippikoulun.

Yhdessä leirillä

  • Oulun seurakunnissa rippileirille pääsee jokainen, jolla on suoritettuna leiriä edeltävä rippikouluvaihe. Rippileiri mahdollistetaan kaikille, ja tarvittaessa suunnitellaan yksilökohtaisesti keinoja leiriin osallistumiselle.
  • Leirikuntoisuuteen liittyvät asiat koskevat työntekijöitä, isosia ja rippikoululaisia ja ne ovat kirjattuna Oulun seurakuntayhtymän paikallissuunnitelmaan. Teemaa pidetään työyhteisössä esillä leirin turvallisuuden ja työntekijän jaksamisen ja terveyden näkökulmista.
  • Oulussa leiritoiminnasta ohjeistetaan muun muassa seuraavia asioita: nuori syö ja nukkuu riittävästi, jotta jaksaa osallistua leirin ohjelmaan, leiriläisen lääkitys tai sairaus on riittävässä kontrollissa, jotta se ei kohtuuttomasti rasita leirin työntekijöitä tai muita osallistujia, leirillä toimitaan koko leiriryhmänä sekä pienryhmissä ja leirillä nukutaan samassa huoneessa muiden leiriläisten kanssa.

Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää