Suomalainen saa vähemmän lapsia kuin toivoo

Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta. Lapsia saadaan kuitenkin merkittävästi tätä vähemmän.

Nyt hedelmällisessä iässä olevat suomalaiset saavat elämänsä aikana huomattavasti vähemmän lapsia kuin sukupolvet ennen heitä.

Väestöliiton vuoden 2022 perhebarometri ”Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla?” kokosi yksiin kansiin tietoa muun muassa suomalaisten lapsilukua koskevista ihanteista. Tutkimus selvitti myös suomalaisten nimeämät keskeiset syyt siihen, miksi lastenhankintaa siirretään korkeammalle iälle.

Valtaosa toivoo tai olisi toivonut lapsia

Lapsettomien osuus Suomen väestöstä on korkea.

– Noin joka viides 1960-luvun loppupuoliskolla ja 1970-luvun alkupuoliskolla syntyneistä eli nyt 45–55-vuotias nainen ja useampi kuin joka neljäs vastaavan ikäinen mies on lapseton, sanoo Väestöliiton tutkija Noora Lehtonen.

Monelle lapsettomuus on oma valinta, mutta läheskään aina lapsettomuus ei ole vapaaehtoisesti valittua. Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaisista 20–45-vuotiaista valtaosa, noin 85 prosenttia, toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia, jos elämä sujuisi tai olisi sujunut vastaajan kannalta ihanteellisella tavalla.

– Kun kysyimme, miksi lapsia ei juuri nyt ole suunnitteilla, joka kolmas kertoi syyksi sopivan kumppanin puutteen, Lehtonen sanoo.

Lapsensaantia lykkääviä syitä oli muitakin. Naisista yli 40 prosentille ja miehistä lähes 40 prosentille merkittävä syy on haluttomuus luopua nykyisestä elämäntyylistä.

– Tämä syy lastensaannin lykkäämiseen tai päätökseen elää ilman lapsia on ollut nousussa 2010-luvulta lähtien. Koetaan, että lapsiperheellisyys ei istuisi nykyiseen elämäntyyliin tai punnitaan erilaisten oman elämän vaihtoehtojen välillä.

Lastensaannin lykkäämiseen vaikuttaa samanaikaisesti esimerkiksi oma tai perheen taloudellinen tilanne, omat tai puolison keskeneräiset opinnot, oma tai puolison terveydentila tai se, että perhevapaa ei sovi nykyiseen työtilanteeseen.

– Yllättävää on, kuinka moni lykkää lapsensaantia, koska on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lapsen tulevaisuuteen.

Joka viides nuori aikuinen ei halua yhtään lasta

Viimeisimmässä perhebarometrikyselyssä 15 prosenttia vastaajista ilmoitti ihanteelliseksi lapsiluvukseen nolla lasta. Nuoremmista, 1985–1994 syntyneistä, noin 20 prosentilla ei halua yhtään lasta.

Nollan lapsen ihanne tai matalan lapsiluvun ihanne on yleinen elämäntilanteisiin liittyvistä syistä, esimerkiksi ilman kumppania elävillä ja matalasti koulutetuilla. Muita enemmän lapsia toivovat korkeimmin koulutetut, maaseudulla asuvat, parisuhteessa elävät, uskonnolliset sekä ruotsinkieliset.

Perhepuhe voisi olla vähemmän negatiivista

Ne, jotka eivät toivo itselleen lapsia, pitävät tärkeämpinä muita asioita elämässä. He eivät myöskään koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia.

Julkisessa keskustelussa usein korostuvat lapsiperhearkeen liittyvät haasteet.

– Keskustelussa jää vähän katveeseen se merkityksellisyys, jota lapsi tuo tullessaan.  Negatiivisen perhepuheen rinnalla olisi hyvä tuoda esille myös lapsiperhe-elämän myönteisiä puolia.

– Samalla tulisi muistaa, että toive lapsesta tai päätös elämästä ilman lapsia on aina henkilökohtainen, Lehtonen isää.

Naisen hedelmällisyys alenee jo varhain

Naisten keskimääräinen hedelmällisyyden huippu on noin 20–24-vuotiaana. Naisen hedelmällisyys voi jatkua suhteellisen korkeana melkein 30-vuotiaaksi asti. Jyrkempi lasku alkaa viimeistään noin 35-vuotiaana.

Miesten hedelmällisyys kääntyy selvään laskuun 40 ikävuoden jälkeen.

Perhebarometrin mukaan osalla nuorista on heikot tiedot iän ja muiden terveystekijöiden vaikutuksesta hedelmällisyyteen.

Nuoret aikuiset aliarvioivat iän vaikutusta naisten hedelmällisyyden laskuun ja tiedot miesten iän yhteydestä hedelmällisyyteen ovat lähes olemattomia. Lisäksi hedelmällisyyshoitojen tehokkuutta yliarvioidaan ja harva ymmärtää terveyskäyttäytymisen – kuten ylipainon tai alkoholinkäytön – yhteyden hedelmällisyyteen.

Asiantuntijoista koostuva, Väestöliiton koordinoima syntyvyyden tutkimusverkosto  Synty on pyrkinyt edistämään hedelmällisyystietoisuutta.

Terveystiedon opetukseen tulisi lisätä hedelmällisyysneuvontaa

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on terveydenhuollonpalveluita, joiden piiriin voi hakeutua, jos haluaa pohtia lastensaantia tai tarkistaa oman biologisen hedelmällisyytensä tilan.

– Suomessakin olisi tarvetta tällaisille toiminnoille, jotka tukisivat oman elämänkaaren pohtimista myös lastensaannin näkökulmasta, tutkija Noora Lehtonen sanoo.

Syntyvyyden tutkimusverkoston mukaan esimerkiksi oppilaitosten terveystiedon opetukseen olisi syytä lisätä lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen liittyvää neuvontaa.

Oman perhepolun suunnittelu pitäisi tehdä mahdolliseksi jo koulu- ja opiskeluaikana. Tietoa tarjoamalla nuoria ja nuoria aikuisia saataisiin pohtimaan lastenhankintahaaveitaan ja -aikeitaan jo ennen kuin ne tulevat ajankohtaisiksi, Lehtonen näkee.

Hedelmällisyystietoisuuden edistäminen on yksi keino tukea ihmisiä saamaan toivomansa määrän lapsia.

Syntyvyyden paluu tasolle, joka vastaisi toivottujen lasten määrää, edistäisi kestävää väestönkehitystä Suomessa, Synty-verkosto toteaa.

Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä

  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
  • Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 674 220 (44,3 % äideistä).
  • Yhden lapsen äitejä on 368 414 (24,2 %).
  • Kolmen lapsen äitejä 325 965 (21,4 %).
  • Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.
  • Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,6 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä 30 vuotta vuonna 2021.
  • Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021.
  • Syntyneiden lasten määrä laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 lähtien, mutta kääntyi nousuun vuonna 2020. Vuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä nähty käänne jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

Lähteet: Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestöliitto


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää