Hartaus sunnuntaille 4.6.

Päivän raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen.

Taivaallinen tarhuri

Muutimme viime syksynä omakotitaloon. Olen koko aikuisikäni asunut vain kerros- ja rivitaloissa, joten tämä varsin erilainen asumismuoto on ollut pitkälti uuden opettelua. Kaikki huolto- ja pihatyöt on täytynyt tehdä itse. Tässä vaiheessa alkuinnostus on vielä suurta ja toimeen tartutaan ilman suurempia tuskailuja. Lumet sulivat Kainuussa hitaasti ja viimeiset lumiset alueet kotipihaltamme katosivat vasta toukokuun puolivälissä. Sormet syyhyten ja aurinkohattu päässä keikkuen riensin välittömästi kesäisten pihatöiden pariin. Innokkuus oman puutarhan hoitamiseen peittosi sen tosiasian, että olen aivan onneton pitämään edes huonekasvit elossa. Mutta jokainen aloittaa jostain.

Puutarhassa touhutessa olen törmännyt kastematoihin, upeanvärisiin kuoriaisiin, sitruunaperhosiin, hämähäkkeihin ja jopa fasaanipariskuntaan. Olen tasapuolisesti pyrkinyt ihastelemaan näitä kaikkia Luojan luomia pikkuotuksia ja jopa pyytänyt kastemadoilta anteeksi, kun joudun mylläämään heidän kukkapenkkikotiaan. Heillä kaikilla tuntuu olevan oma tärkeä missionsa ekosysteemissämme eikä moniakaan lajeja kiinnosta meidän ihmisten touhuilut tippaakaan.

Etupihan vino kirsikkapuu puhkesi tällä viikolla kukkaan. Kukkiessaan puu on kuin tiheä valkoinen pilvi. Sitä jaksaisi ihastella loputtoman pitkään. Kirsikkapuuta katsellessa hoksasin yhtäkkiä erään asian: puu on luultavasti jo parikymmentä vuotta vanha, eikä sen oksia ole ehkä koskaan karsittu. Niitä on tällä hetkellä vähän turhan tiheästi ja ne täytyisi karsia syksyn aikana. Oksien katkominen hieman jännittää, sillä mistäs minä aloittelijana tiedän, että mikä oksa täytyy säästää ja mikä joutaa mennä!

Päivän evankeliumi muistuttaa minua tuosta kirsikkapuun oksien karsimisesta. Tekstissä puhutaan viinipuusta ja viinitarhurista. Tarhurina toimii Jumala, viinipuu on Jeesus ja me kristityt olemme tuon puun oksia. Evankeliumissa kerrotaan, että Jumala voi leikata sellaisia kuivuneita oksia pois, jotka eivät tuota hedelmää. Se kuulostaa äkkiseltään aika brutaalilta, sillä tiedämme, ettei leikattuja tai katkenneita oksia voi liittää takaisin ainakaan tavalliseen, maan päällä töröttävään puuhun. Irti leikattu oksa on lähinnä puutarhajätettä. Herää huoli, että mitä jos minutkin noin vaan leikataan irti puusta?

Mutta huoli pois – Jeesuksen viinipuu onkin hieman erilainen. Siitä ei poisteta oksia ainakaan sen takia, että niitä olisi liian tiheässä. Jumala hoitaa tuota puuta aivan erityisellä huolella ja tarvittaessa hän pystyy myös liittämään irronneita oksia takaisin. Se on armollinen sanoma meille jokaiselle, jotka joskus tunnemme olevamme etäällä Jeesuksesta. Kun pysymme lähellä sekä toisiamme että Jeesusta, tuottamamme hedelmät näkyvät elämässämme ilona, rauhana ja rakkautena. Niinhän sitä sanotaan, että puu hedelmistään tunnetaan. Millaisia hedelmiä sinä jätät jälkeesi?

Ps. Sen vinon, mutta sinnikkään pienen puuni kirsikat popsivat linnut, mutta olkoon se heidän kesäherkkunsa. Rakkauttahan se on sekin.

Minttu Pekkarinen
Kirjoittaja on kajaanilainen diakoni

 

 

Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä.
Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.

Ps. 95:1–2, 6–7
Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto,
hän on meidän turvakalliomme.
  Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää,
  virittäkää hänelle riemuvirsi!
Tulkaa, kumartukaa maahan,
polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen.
  Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat,
  joita hänen kätensä kaitsee.

Job 37:21–24
Nyt ei valoa näy,
pilvet sen peittävät.
Sitten tulee tuuli
ja lakaisee puhtaaksi taivaan.
Pohjoisesta tulee kultainen hohde,
pelottava loiste ympäröi Jumalaa.
Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa.
Hän on voimallinen,
hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus.
Koskaan hän ei tuomitse väärin.
Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä.
Mutta Jumala ei katso niihin,
jotka itse pitävät itseään viisaana.

TAI

Saarn. 8: 16-17
Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä, niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä.

Ef. 4:1–6
Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi.
Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!
Yksi on Jumala, kaikkien Isä!
Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa.

Joh. 15:1–10
Jeesus sanoo:
”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.”


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää