Oulun piispanpyöräily poljetaan 19. elokuuta kello 10 Rotuaarilta Oulunsalon kirkolle ja laavulle. Perillä on soppatykkilounas ja piispan Jukka Keskitalon toimittama musiikkihartaus.
Listasimme seitsemän syytä pyöräillä piispan seurassa kirkkoon, johon liittyy villi tarina: Oulunsalon kirkon kuului aluksi olla Lumijoen kirkko, mutta piirustukset vaihtuivat. Lumijoen nykyisen kirkon pitäisi siis olla Oulunsalon kirkon paikalla. Voisiko huhu olla totta?
1.
”Te olette täällä hieman syrjässä pääteiltä”, totesi eräs tiekirkkovieras Oulunsalon kirkon ovella.
Valtaväylät ovat tallantuimpia teitä: niitä pitkin kulkevat kaikki. Oma katseensa kannattaa antaa hakeutua välillä pois tutuilta reiteiltä. Poikkeamat ja pistäytymiset sivummalle saattavat yllättäen olla parhaita kokemuksia.
2.
Taiteilija Paavo Tolosen Estonian muistolle -maalaus kirkon seinällä sekä katosta roikkuva Salo-votiivilaiva muistuttavat, ettei elämä ole ihmisen hallussa: odottamattomia tragedioita sattuu ja silloin rukous on usein avuton huuto: Miksi Jumala, miksi?
132-vuotiaan kirkon sisällä ihmisen tuskaiset kysymykset eivät ole uusi asia. Elämän myrskysäiltä ei ole säästynyt yksikään sukupolvi.
3.
Oulunsalon kirkossa paistaa armon aurinko pilvettömältä taivaalta. Vanha aurinkotaulu sijaitsee kirkon etuosassa, alttaritaulun vasemmalla puolella.
Aurinkotaulu on peräisin pitäjän ensimmäisestä, 1600-luvun loppupuolella rakennetusta kirkosta. Oletettavasti isovihan aikaan vuonna 1715 venäläiset ryöstivät uhrikirkoksi kutsutusta kirkosta kaiken arvokkaan. Saaliin joukossa oli myös aurinkotaulu.
Arvokas esine ehti olla hukassa pari sataa vuotta, kunnes se yllättäen löytyi oulunsalolaisen tallin ylisiltä.
Me ihmiset olemme erilaisia niin ulkonäöltämme kuin ajatuksiltamme, mutta Jumalan armonaurinko paistaa kaikille, aivan jokaiselle. Tähän uskoon sisältyy suuri siunaus.
4.
Oulunsalon kirkon takaosassa on kunnolla tilaa lastenpaikalle. Lasten tilava oma ”huone” värityskirjoineen ja pehmonalleineen on tervetulotoivotus pikkuiselle: kirkko on sinunkin oma paikkasi.
Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. Ilman heitä kirkon elämä köyhtyy. Seurakunnan pienimmät viestivät läsnä olollaan tärkeää sanomaa: kirkkoon ovat aina kaikki tervetulleita.
5.
Monissa kirkoissa on kallisarvoisia taideaarteita. Oulunsalon kirkon aarteita ovat ennen kaikkea sinne tulevat ihmiset. Messussa heille sanotaan usein ”kiitos kun tulitte”.
250-luvulta peräisin olevassa tarinassa Roomasta kerrotaan arkkidiakoni Laurentiuksesta, jolta sotilaat tivasivat kirkon omaisuutta keisarin käyttöön. Laurentius pyysi kolme päivää aikaa.
Sinä aikana hän jakoi kirkon varat köyhille, kokosi heidät yhteen ja vei kaikki köyhät, sairaat, vanhukset ja nälkiintyneet keisarin eteen ja sanoi: Tässä ovat kirkon aarteet! Oulunsalon kirkossa sinä, kirkkoon tulija, olet aarre ja ihme, suuri ihme.
6.
Oulunsalon kirkko sijaitsee keskellä maalaismaisemaa, viljapellon vieressä. Viljan kylvö, kasvu ja sadonkorjuu muodostavat kuvan ihmisen elämästä: niissä nähdään syntymä, elämä ja kuolema.
Maisema kirkon ympärillä saarnaa elämän perusasioista: ruoka tulee pöytää pelloilta. Sisällä kirkossa toistuu pyhäaamuisin rukous: ”Jumala, ravitse meitä tulevinakin päivinä”.
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on suuri viisaus ja lupaus: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu…”
7.
Hautausmaa kirkon välittömässä läheisyydessä on kaunis. Se toimii pitäjällä tärkeänä kohtaamispaikkana.
Hyvin hoidettu ympäristö kunnioittaa vainajia ja lohduttaa surevia. Hautausmaa kertoo kristittyjen toivosta ikuiseen elämään. Hautausmaa on Oulunsalossa elämän ja toivon kukkiva puutarha.
Lue myös tämä: