Arkkipiispa Lähi-idässä: Rauhan edellytyksiä pitää vahvistaa

– Matka on ollut pysäyttävä kokemus. Nähdä kaikki se ihmisten hätä ja kärsimys, myötäelää kokemusta siitä, että elämä menee yhä vain vaikeammaksi. Inhimillinen kärsimys on alueella valtavaa – ja työtä rauhan puolesta tarvitaan, toteaa arkkipiispa Tapio Luoma, joka vieraili Jordaniassa, Palestiinalaisalueilla ja Israelissa viime viikolla.

– Vaikka kestävä rauha tuntuu kaukaiselta, sen edellytyksiä pitää vahvistaa juuri nyt, kuten Lähetysseura yhteistyökumppaneineen tekee: se tukee niin palestiinalaisia kuin israelilaisia tulevia sukupolvia tavoittelemaan ja vaalimaan rauhaa.

Vaikka kestävä rauha tuntuu kaukaiselta, sen edellytyksiä pitää vahvistaa juuri nyt.

Arkkipiispan delegaatio tapasi muun muassa Jordanian ja Pyhän maan kirkon piispan Sani Ibrahim Azarin ja kirkon muita työntekijöitä, vieraili kirkon ylläpitämässä Beit Sahourin koulussa sekä tutustui alueella tehtävään Lähetysseuran tukemaan humanitaariseen työhön.

Lähetysseura on tehnyt alueella työtä yli sata vuotta niin palestiinalaisten kuin israelilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Työn painopisteitä ovat paikallisen luterilaisen kirkon tukeminen, rauhankasvatus sekä työ lasten ja nuorten parissa.

– Eniten on tällä matkalla koskettanut tämä hätä ja kriisi, niin palestiinalaisten kuin israelilaisten keskuudessa. Hamasin terrori-isku 7. lokakuuta 2023 oli raakalaismainen ja sitä seuranneet Israelin sotatoimet ovat olleet äärimmäisen brutaaleja, sanoo delegaation kuulunut Mikkelin piispa ja Lähetysseuran puheenjohtaja Mari Parkkinen.

Tällä hetkellä tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään ja heidän hätänsä lievittämiseen tarvitaan apua kipeästi. Tätä työtä tekee esimerkiksi Lähi-idän kirkkojen neuvoston avustusjärjestö DSPR Lähetysseuran tuella Gazassa.

– Auttamista tehdään aina yksi ihminen kerrallaan ja jokainen teko ja autettava ihminen on tärkeä, Parkkinen kertoo.

Gazassa aselepo on helpottanut vihdoin avustustarvikkeiden kuljetuksia, mutta tarpeita on valtavasti: kodit, tiet, koulut ja sairaalat ovat tuhoutuneet sodassa, ja perheet tarvitsevat ruokaa ja terveydenhoitoa.

Lähetysseuran humanitaarisen avun yhteistyökumppanit ovat toimittaneet muun muassa avustustarvikkeita sairaaloiden käyttöön, avanneet terveysklinikan Rafahissa ja perustaneet konfliktialueelle liikkuvia terveyspalvelupisteitä. Pelkästään DSPR:n työ tavoitti viime vuonna noin 200 000 ihmistä.

Kouluvierailuilla kohtasimme lapsia, joista kaikesta huolimatta paistoi läpi ilo ja riemu.

– Kouluvierailuilla kohtasimme lapsia, joista kaikesta huolimatta paistoi läpi ilo ja riemu. Lapsi on lapsi konfliktin keskelläkin. Monilla on traumoja, joita käsitellään esimerkiksi musiikkiterapian avulla. Sodan ja epävarmuuden keskellä koulusta halutaan tehdä heille turvallinen paikka. Kaikesta huolimatta lapset haluavat uskoa tulevaisuuteen, kouluttautua ja rakentaa maataan, sanoo Parkkinen.

Matkan yhtenä tarkoituksena oli osoittaa tukea ja solidaarisuutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitkäaikaiselle kumppanikirkolle ja erityisen vaikeassa tilanteessa eläville Lähi-idän kristityille.

– Sodan aikana on tuntunut, että meidät on jätetty yksin, maailma on unohtanut meidät, sanoo Jordanian ja Pyhän maan kirkon diakonian vastuuhenkilö Rana Zeidan.

– Esimerkiksi joulua juhlittiin ympäri maailmaa riemukkaasti, mutta täällä Betlehemissä, missä koko joulun ihme tapahtui, kirkko oli sodan takia kiinni emmekä voineet juhlia kristittyjen yhteistä suurta juhlaa. Tämä vierailu ja tuen osoitus Suomen kirkolta on meille erityisen tärkeä nyt sodan keskellä.

Kristittyjen määrä on vähentynyt alueella pitkään.

Kristittyjen määrä on vähentynyt alueella pitkään, ja suuntaus on vain kiihtynyt Gazan sodan aikana. Zeidanin mukaan viime vuonna lähes 200 kristittyä perhekuntaa on lähtenyt alueelta ja monet suunnittelevat lähtemistä. Esimerkiksi Betlehemissä 1940-luvun lopulla kaupungin asukkaista kristittyjä oli noin 85 prosenttia, mutta vuoden 2017 väestölaskennan mukaan kristittyjä oli noin 10 prosenttia.

Delegaatiolla oli myös muun muassa ekumeenisia tapaamisia Syyrian katolisen patriarkaatin ja Armenian apostolisen kirkon patriarkaatin kanssa sekä panttivankijärjestö Israeli Hostage Forumin edustajan ja parlamentin Israel-Suomi-ystävyysryhmän edustajan Tatiana Mazarskyn kanssa. Lisäksi arkkipiispan delegaatio tutustui Kirkon Ulkomaanavun hankkeeseen alueella.

Arkkipiispa Tapio Luoma vaikuttui erityisesti Syyrian katolisen patriarkaatin piispa Camille Afram Semaanin sanoista konfliktin keskellä:

– Kaiken tämän hädän ja sodan aikana piispa muistutti meitä Jeesuksen antamasta kotiläksystä. Meidän tulee kristittyinä pysyä rauhallisina kaiken keskellä, vaikka se olisi vaikeaa. Emme saa vihata ketään, emme fanaattisinta sionistia tai fanaattisinta islamistia, vaan meidän tulee rakastaa jokaista. Osoittaa heitä kohtaan kristillistä rakkautta.

Emme saa vihata ketään, emme fanaattisinta sionistia tai fanaattisinta islamistia, vaan meidän tulee rakastaa jokaista.

– Keskustelut kristillisten kirkkojen johtajien kanssa toivat selvästi esiin, että alueen konfliktit eivät johdu ensi sijassa uskontojen välisistä eroavuuksista. Puhuttelevaa oli erityisesti kouluvierailuilla havaita, että niin niin kristityt kuin islaminuskoisetkin nuoret kertoivat kunnioittavansa toistensa uskontoja ja pitävänsä toisiaan ystävinä, Luoma tiivistää.