Asunnottomien yö kysyy, kenelle kaupunki kuuluu

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä eri puolilla Suomea. Oulussa Tuiran seurakunta tarjoaa Asunnottomien yönä mahdollisuuden peseytymiseen, ruokailuun ja yösijaan.

|

Tämänvuotinen teema on ”Kenelle kaupunki kuuluu?”. Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, kenen ehdoilla julkista tilaa suunnitellaan, kenellä on oikeus näkyä kaupunkikuvassa, kenen tarpeisiin kaupunkitila vastaa, ja onko meidän julkinen tilamme kaikille yhdenvertainen ja kaikkien saavutettavissa.

Asunnottomien yö poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita.

Toimijat järjestävät myös eri puolilla maata tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta sekä muuta hemmottelua ja palveluja.

Tuirassa asunnottomille saunavaunu, hiustenleikkuu ja ruokailu

Oulussa Tuiran seurakunta tarjoaa Asunnottomien yönä mahdollisuuden peseytymiseen, ruokailuun ja yösijaan niitä tarvitseville.

Saunavaunu on lämpimänä Tuiran kirkon pihalla kello 17–21. Samaan aikaan hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelija leikkaa hiuksia veloituksetta kirkon tiloissa.

Yhteinen päivällinen tarjotaan seurakuntasalissa kello 18. Kllo 19 käynnistyy seurakunnan työntekijöiden vetämä jokamiehen musiikkihetki. Iltahartaus ja iltapala ovat vuorossa kello 21.

Tuiran kirkosta saa myös yösijan, sillä kirkkosaliin tuodaan patjoja ja peittoja yöpymistä varten. Paikalla on koko illan ajan Tuiran seurakunnan työntekijöitä keskusteluapua varten.

Lisäksi Oulun seurakuntien ja Diakonissalaitoksen ylläpitämällä D-asemalla (Valtatie 57) on tarjolla käsien hemmotteluhoitoja kello 14–17.

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 3 686 asunnotonta

Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.

Asunnottomiksi luetaan tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona majoittuvat, asuntoloissa ja majoitusliikkeissä majoittuvat, erilaisissa laitoksissa asuvat, ulkona tai ensisuojissa nukkuvat sekä vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa.

Tilastoihin on syytä suhtautua vain suuntaa-antavina, sillä asunnottomuudesta on vaikea saada tarkkaa tietoa. Lisäksi tilastolliset kategoriat ovat muuttuvia: tilastoissa tuttavien nurkissa nukkuva henkilö saattaa joinakin tai jopa useina iltoina jäädä ilman majapaikkaa ja viettää yönsä rappukäytävässä tai kadulla.

Viime vuoden lopussa asunnottomista 815 oli alle 25-vuotiaita nuoria. Asunnottomia naisia oli 910. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 621. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 155 ja näissä perheissä oli yhteensä 169 lasta.

Viime vuoden lopussa ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asui  asunnotonta 492. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asui 302 asunnotonta. Laitosmaisissa yksiköissä yöpyi 328 asunnotonta.

Oulussa yli sata asunnotonta ihmistä

Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa. Osittain tämä johtuu siitä, että kaksi kolmasosaa yksinelävistä asunnottomista yöpyy tuttavien luona. Ulkona nukkuvat asunnottomat puolestaan hakeutuvat piiloon katseilta esimerkiksi metsiin, rappukäytäviin, avoimiin liiketiloihin tai ensisuojiin. Heitä viime vuoden lopulla 492 henkilöä.

Maantieteellisesti asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle. Helsingissä yksineläviä asunnottomien määrä väheni, muissa suurissa kaupungeissa lisääntyi tai pysyi ennallaan. Asunnottomuutta esiintyi 96 Suomen kunnassa.

Oulussa oli viime vuoden lopulla 123 asunnotonta ihmistä.

Kaupunkisuunnittelu ei  voi perustua erotteluun

Asunnottomien yö -kansalaisliike muistuttaa, että Suomeen tarvitaan kaupunkisuunnittelua, joka perustuu yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon ja erotteluun.

Nykyisin kaupunkien arjessa julkisen tilan käyttöä rajataan ja estetään väestöryhmiltä, jotka koetaan haitallisiksi tai häiritsevällä tavalla käyttäytyviksi

Asunnottomuutta kokevat ihmiset nähdään usein turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomuutta kokevalle itselleen.

– Haluamme herättää valtakunnallista keskustelua kaupunkisuunnittelusta ja oikeudesta julkiseen tilaan osallisuuden näkökulmasta, sanoo Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinoija Vlada Petrovskaja.

Vaarana on, että julkista tilaa pääsevät käyttämään he, joilla on varaa maksaa palveluista. Esimerkiksi asemarakennuksessa olevien penkkien tilalle tulee kahviloita, joihin asunnottomuutta kokevalla ihmisellä ei ole mahdollista päästä istahtamaan.

Asunnottomuutta kokeville ihmisille suunnattuja palveluja kuten päiväkeskuksia tai asumisyksiköitä ei myöskään haluta kaupunkiympäristöön.

– On hyvä kysyä, missä asunnottomuutta kokevien ihmisten pitäisi sitten olla. Eivät he lakkaa olemasta sillä, että jotkut eivät halua nähdä asunnottomuutta ja siihen liittyviä lieveilmiöitä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

– Kaupunkien järjestyshäiriöt usein helpottuvat sillä, että apua ja tukea järjestetään sinne, missä asunnottomuutta kokevat ihmiset muutenkin liikkuvat ja oleilevat. Asunnottomien palveluiden vieminen jonnekin joutomaille ei kerro hyvää yhteiskunnasta, Tiivola muistuttaa.

Asunnottomien yö poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.

Lahjoita lämpöä -kampanja  haastaa neulomaan

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja A-klinikkasäätiö ovat usean vuoden ajan järjestäneet Lahjoita lämpöä -keräyksen. Keräykseen voi neuloa ja lahjoittaa villalapasia, sormikkaita ja villasukkia asunnottomille ympäri Suomen.

Uusia ja käyttämättömiä lapasia, sormikkaita ja villasukkia voi toimittaa marraskuun loppuun asti kampanjan keräyspisteisiin. Erityisesti tarvetta on isoille lapasille.

Oulussa keräyspisteitä ovat Pekurin, Myllyojan, Maikkulan, Kaakkurin, Kaukovainion, Kastellin, Karjasillan, Ritaharjun, Pateniemen, Tuiran, Rajakylän, Koskelan, Kaijonharjun, Martinniemen, Haukiputaan, Kiimingin, Jäälin, Yli-Iin, Ylikiimingin, Kellon sekä Oulunsalon kirjastot, kirjastoauto Kauno, Oulun kumppanuuskeskus (Kansankatu 53), Kenttätien palvelukeskus (Nahkatehtaankatu 7) sekä Yhteisötila Toivo (Caritas-säätiö, Asemakatu 26).

Neulomuksia voi myös postittaa A-klinikkasäätiön keskustoimistolle (A-klinikkasäätiö, Ratamestarinkatu 7 A, 00520 Helsinki).


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää