Sivustatarkkailijan havainnot elämänmenosta kansien väliin

Tämä ei ole päätepiste vaan ansaittu välihengähdys, kuvailee Erkki Kiiski hiljattain painosta tullutta kirjaansa. Kirjaa varten hän kävi läpi 40 vuoden aikana tekemänsä lähes pari tuhatta piirroskolumnia.

– Joskus on hyvä katsoa taaksepäin, luoda katsetta vähän laajemmalle ja todeta, missä tällä hetkellä ollaan menossa.

Vastarannan Kiiski -piirroskolumnit ovat Kiiskelle kanava osallistua aikalaiskeskusteluun ja jakaa omia näkemyksiään.

– Piirroskolumnit ovat ikään kuin päiväkirjamerkintöjä, joihin viikoittain kirjaan havaintojani yhteiskunnasta.

Elämänmenon havainnointia karrikoidulla realismilla

Piirrostyyliään Vastarannan Kiiskessä Erkki kuvailee karrikoiduksi realismiksi.

– Yritän pelkistää sitä, miten katson meidän elämänmenoamme ja elämää kirkossa.

”Kiiski piirtää pöllöydet esiin”, kuten kirjan esipuheen kirjoittanut entinen piispa Kaarlo Kalliala tiivistää.

Erilaisia aiheita vuosiin on mahtunut sadoittain, mutta on myös tiettyjä toistuvia teemoja. Älypuhelinriippuvaisille Kiiski irvailee usein ja länsimaista kulutuskeskeistä elämäntapaa piirtäjä sivaltaa tuon tuostakin.

Kiisken mielestä kehitys ja eteenpäin meno on ymmärretty väärin.

– Vallalla olevaa talousajattelua ei voi kutsua edistykseksi. Itse ajattelen, että aiemmin monet asiat olivat ihmisen kannalta työläämpiä – mutta kokonaisuutta ajatellen paljon paremmin. Jatkamme sokeasti ylenpalttista kuluttamista tajuamatta, että se loppuu.  Pakolla, ellemme lopeta sitä vapaaehtoisesti.

Kiiski haluaa olla luonnon ja pienten puolella. Luonnonsuojelu onkin yksi vakioaiheista. Yksi aivan uusimmista kirjaan ehtineistä piirroskolumneista kommentoi elokuisia tapahtumia Suomussalmen Hukkajoella.

–  Raakkujoen kohtalo teki niin pahaa, että siitä oli pakko tehdä piirroskolumni.

Mieluummin vähän kesysti kuin raivostuttaen

Piirtäjänä Kiiski sanoo olevansa ennen kaikkea ja mieluusti sivustatarkkailija.

Hän ihailee iltapäivälehtien pilapiirtäjien nasevuutta, lyhyttä sanomisen tapaa.

– Omissa piirroksissani joskus selittelen ehkä liikaakin, vaikka luotan kyllä siihen, että lukija löytää ja hoksaa sen, mitä haluan sanoa.

Kiiski kuvailee itseään suulaaksi ja helposti kiihtyväksi.

– Koen kuitenkin olevani kiltti ihminen. Se leimaa piirtämistäni: en halua pahoittaa kenenkään mieltä. On hyvä, jos piirroskolumnista saa monitulkintaisen. Mutta minusta sellaisen lopputuloksen voi saavuttaa leppoisasti. Lukijan tarkoituksellinen provosoiminen on mielestäni ylimielistä.

Kiiski sanoo ihailevansa kirjailija Juhani Peltosen surumielisyyden täyttämää kykyä nauraa ihmiselle.

– Minun maailmani on samantyyppistä iloista raskasmielisyyttä.

Yöpöydällä odottaa aina kaunokirjallinen teos

Turun kirjamessuilla lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Kiiski sai käteensä juuri painosta tulleen Kiiski pistää omiaan -kirjan. Kirjan kustantaja Väyläkirjat on omalla osastollaan mukana myös Oulun kirjamessuilla 18.–20. lokakuuta.

Kirjat ovat Erkille intohimo. Kotona kirjahyllyissä on yli 10 000 kirjaa.

Kirjojen suurkuluttaja selailee työhuoneessaan muun muassa graafiseen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä teoksia, lisäksi yöpöydällä on aina vähintään yksi kirja.

– Unilukemistoksi valitsen syvemmälle kurkottavaa kaunokirjallisuutta. Esimerkiksi Pascal Mercierin kauniilla kielellä kirjoitettu romaani ”Sanojen paino” oli tällaiselle vanhuutta lähestyvälle miehelle pysähdyttävä lukukokemus.

Perinteisten paperikirjojen rinnalle Erkki kelpuuttaa digikirjan silloin, kun kaipaa kevyempää ajanvietettä.

Nämä 40 vuotta Vastarannan Kiiskeä ovat olleet itselleni aktiivisin panos olla mukana ympäröivässä yhteiskunnassa.

Työurallaan graafisena suunnittelijana ja kuvittajana Kiiski on tehnyt monenlaista. Piirroskolumnit Rauhan Tervehdykseen ovat syntyneet muun tekemisen rinnalla ja ohessa.

– Nämä 40 vuotta Vastarannan Kiiskeä ovat kuitenkin olleet itselleni aktiivisin panos olla mukana ympäröivässä yhteiskunnassa.

– Vastarannan Kiiski on ollut minulle myös tärkeä rytmin antaja, eräänlainen työnteon metronomi.

”Koko edeltävän viikon olen jollain tavoin kuulolla, josko jotakin kommentoitavaa ilmaantuisi. Saatan tehdä muutamia hataria muistiinpanojakin esimerkiksi lehden marginaaliin. Piirrostyölle varattuna päivänä sitten ryhdyn siivilöimään mahdollisesti kertyneitä sattumia, noukin niistä jotakin ja piirrän muutamassa tunnissa”, Erkki Kiiski kuvailee Vastarannan Kiiski -piirroskolumniensa syntyä.

Erkki kokee olevansa onnekas, kun piirroskolumneja on katsottu tärkeäksi julkaista näinkin pitkään.

Erkki Kiiski on todennäköisesti ainoa kirkollisessa lehdessä näin pitkän rupeaman tehnyt piirtäjä eikä vastaavanlaisia, vuosikymmeniä yhteen ja samaan lehteen piirtäneitä tekijöitä kovin monia ole nähty muissakaan lehdissä.

– Mutta on pitkäaikaisia mestareita, joiden kengännauhojakaan en koe olevani kelvollinen päästämään. Legendaarinen Kari Suomalainen piirsi Helsingin Sanomiin 41 vuotta. Jouko Innasen rupeama Iltalehdessä kesti 34 vuotta. Timo ”Timppa” Mäkelä on piirtänyt Ilta-Sanomiin jo 44 vuotta. Ennätys yhteen lehteen piirtämisestä lienee Jarmo Koivusella, joka teki yli 50 vuotta pilapiirroksia Ilta-Sanomiin nimimerkillä Kätsy. Hienoon porukkaan olen päässyt näillä omilla 40 vuodellani.

Joulukuun alussa Kiiski siirtyy uuteen elämänvaiheeseen, eläkkeelle. Piirroskolumnien tekemistä hän ei silti ole aikeissa lopettaa.

– Piirtämistä en pääse pakoon – enkä haluakaan.