Hartaus sunnuntaille 22.9. - Vapaus valita oikein

Vapaus valita oikein

Yksi syy siihen, miksi niin monet voivat huonosti nykyisin on se, että nykyihmisellä on liikaa mahdollisuuksia mistä valita, eikä siinä hötäkässä aina ehdi miettiä valintojensa seurauksia. Sata vuotta sitten asiat joko päätettiin puolestamme tai sitten yksinkertaisesti ei ollut joko rahaa, aikaa tai muita vaihtoehtoja.

Moni ajattelee, että koska vaihtoehtoja on rajattomasti, niin kaikkea pitää kokeilla. Ehkä pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihminen pelkää sisimmässään elämän päättyvän tähän näkyväiseen elämään – että kaikki mukava pitää kokea ennen omaa väistämätöntä kuolemaa. Mutta mitä tästä kaikesta jää käteen?

Jossakin vaiheessa huomaa, että sadoista deiteistä huolimatta yhteenkään ihmiseen ei ole tosissaan panostanut, on suorittanut monta tutkintoa ilman että olisi aitoa kiinnostusta kyseisiä työtehtäviä kohtaan – elämä valuu hukkaan.

Puutarhurin parasta aikaa on loppukesä, koska silloin näkee työnsä jäljet. Kaunis puutarha vaatii työtä ympäri vuoden. Mikäli pomppii sinne ja tänne eikä huolehdi olennaisista asioista, tuloksen kyllä huomaa äkkiä. Tämä pätee moniin asioihin elämässä.

Joissakin tilanteissa kristityn vapaus on sitä, ettei tarvitse valita eri mahdollisuuksista, koska on olemassa asioita, jotka ovat kaikkivaltiaan Luojan silmissä joko väärin tai oikein (kymmenen käskyä). Kristitty on vapaa valitsemaan sen oikean vaihtoehdon eikä väärää, vaikka kaikki muut niin tekisivät.

Pointti ei siis ole se, kuinka monta eri vaihtoehtoa maailmassa nyt on tai kuinka moni tekee mitäkin, vaan se, onko asia oikein eli onko kyseinen asia hyväksi minulle ja muille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien kristittyjen pitäisi olla samanlaisia. Jumala loi meidät kaikki myös yksilöiksi.

Heli Mattila
Tuiran seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija

18. sunnuntai helluntaista
Psalmi: Ps. 119:97–104
1. lukukappale: Jes. 1:10–17
2. lukukappale: Gal. 5:22–26
Evankeliumi: Mark. 7:5–13 tai Mark. 2:23–28

Ps. 119:97–104
Kuinka rakastankaan sinun lakiasi!
Kaiken päivää minä sitä tutkin.
Sinun käskysi ovat alati ohjeenani,
ne tekevät minut vihollisiani viisaammaksi.
Olen oppineempi kuin kaikki opettajani,
kun tutkin sinun liittosi säädöksiä.
Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat,
kun noudatan sinun säädöksiäsi.
Pahan poluille en jalallani astu,
minä tahdon totella sinun sanaasi.
Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään,
sillä sinulta minä olen oppini saanut.
Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi!
Ne maistuvat hunajaa makeammilta.
Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä.
Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä!

Jes. 1:10–17
Kuulkaa Herran sana,
te Sodoman johtajat,
kuuntele Jumalamme puhetta,
sinä Gomorran kansa.
– Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne,sanoo Herra.
– Olen saanut kyllikseni polttouhreista,
pässeistä ja syöttiläiden rasvasta,
ei minua miellytä vuohien, ei mullien eikä karitsojen veri.
Kuka teitä on käskenyt niitä tuomaan ja tungeksimaan minun esipihoillani, kun tulette kasvojeni eteen?
Lakatkaa jo tarjoamasta turhia uhrejanne, minä inhoan niiden savua!
Uusikuu ja sapatti, kokoukset ja juhlat – minä en siedä teidän pyhiä juhlianne ja pahoja tekojanne.
Teidän uudenkuun menonne ja juhlapäivänne – minä vihaan niitä.
Niistä on tullut minulle taakka,
jota olen väsynyt kantamaan.
Vaikka te levitätte kätenne rukoukseen, minä peitän silmäni, en tahdo teitä nähdä.
Vaikka te rukoilemistanne rukoilisitte, minä en teitä kuuntele,
koska kätenne ovat veren tahrimat.
Peseytykää, puhdistautukaa,
tehkää loppu pahoista töistänne,
ne ovat aina silmissäni.
Lakatkaa tekemästä pahaa.
Opetelkaa tekemään hyvää,
tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta,
puolustakaa sorrettua,
hankkikaa orvolle oikeus,
ajakaa lesken asiaa.

Gal. 5:22–26
Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.

Mark. 7:5–13
Fariseukset ja lainopettajat kysyivät Jeesukselta: ”Miksi sinun opetuslapsesi eivät elä isien perinnäissääntöjen mukaan, vaan aterioivat epäpuhtain käsin?”
Hän vastasi heille: ”Te tekopyhät! Oikein on Jesaja teistä ennustanut. Onhan kirjoitettu:
– Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,
mutta sen sydän on kaukana minusta.
Turhaan he minua palvelevat,
kun opettavat oppejaan,
ihmisten tekemiä käskyjä.
Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.”
Ja hän jatkoi: ”Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne. Mooses on sanonut: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja ’Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla’. Mutta te opetatte toisin. Jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: ’Se, mitä sinun piti minulta saada, on nyt korban: olen luvannut sen uhrilahjaksi’, te ette salli hänen enää tehdä mitään isänsä tai äitinsä hyväksi. Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan. Ja paljon muutakin te teette, samanlaista.”

TAI

Mark. 2:23–28
Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille.” Ja Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.”