Sari Essayah: Kristinuskon tulee olla yhteiskuntaa rakentava voima

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puhui lauantaina 24. elokuuta Suomen Raamattuopiston Säätiön järjestämien Hengellisten syventymispäivien pääjuhlassa Järvenpäässä.

Essayah totesi, että vielä muutama vuosikymmen sitten kristinuskolla oli vankkumaton asema Suomessa. Hänen mukaansa kristinuskon hyviä hedelmiä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat muun muassa vapaus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja korruptoitumattomuus.

– Kristinusko on ollut vahvasti läsnä historiassamme, kulttuurissamme ja arvoissamme, ministeri arvioi.

Voima, joka ohjaa rakentamaan

Uskonnon rooli julkisessa elämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on hänen mukaansa muuttumassa.

– Yhteiskuntamme monimuotoistuu, ja ihmisten uskonnolliset näkemykset vaihtelevat yhä enemmän. Tämä herättää kysymyksen: miten kristinusko voi ja sen tulisi toimia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa?

– Kristinuskon tulee olla voima, joka ohjaa meitä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä yksin, ja jossa jokainen saa kokea olevansa arvokas.

Ministeri Essayah jatkoi, että vaikka oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja vapaus ovat tärkeitä asioita, kristinuskon ydinsanoma ne eivät kuitenkaan ole.

– Ydinsanoma on syntiemme sovittajassa, Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.

Essayah muistutti Lutherin regimenttiajatuksesta eli kahdesta hallintavallasta.

Lainsäädännön kautta ei pyritä vaikuttamaan ihmisen hengelliseen tilaan vaan yhteiskuntaamme.

– Hengellisen regimentin työkaluna toimii evankeliumi, jonka tehtävänä on saada muutosta ihmisen hengelliseen tilaan. Toisaalta on olemassa myös yhteiskunnallinen regimentti, jossa työkaluna toimii lainsäädäntö. Lainsäädännön kautta ei pyritä vaikuttamaan ihmisen hengelliseen tilaan vaan yhteiskuntaamme.

– Olipa se sitten yhteiskunnallinen arvokeskustelu, moraalisen oikeustajun vahvistaminen, heikommassa asemassa olevien huolta pitäminen, ruoka-aputyö tai ihmisoikeuskeskustelu, kristinuskolla on annettavaa nyt ja tulevaisuudessa.

”On puhuttava rohkeasti”

Essayah jatkoi, että kristinuskon periaatteiden varaan rakentuneet länsimaiset yhteiskunnat ovat nauttineet korkeasta elintasosta.

– Eivät siksi, että Jumala erottelisi kansakuntia menestyviin ja taantuviin, vaan siksi, että enemmistö maan päättäjistä ja kansasta on rakentanut arvonsa kestävien arvojen varaan. Uskon, että länsimaiden elintaso on siksi korkea, että nekin ihmiset, jotka eivät ehkä ole Jeesuksen seuraajia, elävät ainakin osittain raamatullisten periaatteiden mukaisesti.

Uskon, että länsimaiden elintaso on siksi korkea, että nekin ihmiset, jotka eivät ehkä ole Jeesuksen seuraajia, elävät ainakin osittain raamatullisten periaatteiden mukaisesti.

Essayahin mukaan teologit Luther, Calvin ja Westley olivat myös ”kansakuntien rakentajia sanan varsinaisessa merkityksessä”.

– Entä missä ovat tämän päivän kansakuntien rakentajat? Tässä ja siellä. Jumala on kutsunut meidät työtovereikseen muuttamaan kansakuntia.

– On puhuttava rohkeasti. Jeesus ei kehottanut meitä passiivisuuteen, vaan aktiivisuuteen. Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kertoo Raamattu.

– Kun ihmissydän muuttuu ja löytää toivonsa sekä identiteettinsä Kristuksessa, heijastuu se väistämättä myös hänen lähipiiriinsä. Näin meidän Jumalamme toimii. Yksilöihmisten muutosten kautta myös kansakuntien muutos on mahdollista.

Essayahin mielestä maallistuneen Suomen ja ”joidenkin median edustajien” uskonnonlukutaidosta kertoo se, että ministeriön rukoushetket nousivat taannoin valtamedian otsikoihin. Kyse oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion järjestämistä rukoushetkistä, joista Helsingin Sanomat raportoi.

– Äkkiseltään voisi ajatella, että ikävää nostaa tällainen asia tikun nokkaan, mutta pidän rukouksen merkityksen korostamista valtamediatasolla kuitenkin tärkeänä ja merkittävänä. Ja totean sen itsekin – ministeriöissä ja eduskunnassa rukoillaan viikoittain.