Herodes, Knihti, Murjaanien kuningas ja Mänkki pääsevät pian keikoille 

Tiernanäytelmää on harjoiteltu koko syksy, ja marras–joulukuussa pääsee vihdoin näyttämään oppimaansa. 

Kille ja Hilla nousivat Rotuaarin lavalle ensi kertaa jo viime vuonna Ynnin Poikien ryhmässä, joka voitti mukaelmasarjan hopeaa. Tänä vuonna Kille kisaa perinnesarjassa, Hilla mukaelmasarjassa.

– Mua ei jännitä yhtään, sanoo Kille.

Tiernanäytelmässä on rooli neljälle laulajalle

Perinteisessä tiernakuvaelmassa esiintyjiä on neljä: kuningas Herodes, tämän palvelija Knihti, Murjaanien kuningas sekä tähdenpyörittäjä Mänkki.

Äänenavauksen jälkeen on asetuttu esiintymislavan luo ja viimeinenkin on löytänyt miekkansa. Tämän keskiviikon harjoituksissa ovat Killen ja Hillan lisäksi Aku Timonen, Eppu Kokko ja Lemuel Zhang. 

Tiernaesitystä treenataan Raatin nuorisotalolla Mihkel Kolditsin johdolla. 

– Lähdetään menemään alusta, hän sanoo ja istuu flyygelin ääreen.

Välillä Koldits neuvoo Herodesta, Murjaanien kuningasta ja Knihtiä kohentamaan miekkojen asentoa, välillä joku esiintyjistä saa kehotuksen olla kiirehtimättä vuorosanojensa kanssa. 

– Kun Knihti sanoo ”Antakaa anteeksi, että oomma tulleet teijän huoneeseenna veisaamaan ja laulamaan, ei millään viekkauvella eikä vääryyvellä, vaan teijän oman hyvän lupanna jälkeen. Me oomma köyhiä laulajapoikia ja pyytäsimmä lanttia”, sen pitää tulla tosi nöyrästi ja surkeana, Koldits ohjeistaa. 

– Okei, tämä menee koko ajan paremmin, hän sanoo. Pienten ryhmän harjoitukset ovat päätöksessä, seuraavat puolitoista tuntia harjoittelee isompien ryhmä.

Harjoitukset ja keikat,  kivoja kummatkin

– Isompien tiernaryhmään pääsee sitten kun on tarpeeksi hyvä laulamaan, Hilla ja Kille kertovat.

8-vuotias Kille aloitti kuorossa 6-vuotiaana. 10-vuotias Hilla tuli kuoroon vähän myöhemmin.

Laulajat ovat 6–20-vuotiaita. Ynnin Pojat on poikakuoro, mutta muitakaan ynninpoika-henkisiä ei rajata ulos.

Hillan mielestä kuorossa mukana olossa mukavinta ovat tiernakeikat ja se kun saa laulaa kavereiden kanssa. Kille sanoo, että kivaa on niin harjoituksissa kuin esiintymisissäkin. 

Tiernakeikoista laulajat saavat myös tienestiä. 

Osa tiernaryhmiin valituista harjoittelee useamman kuin yhden roolin. 

Killen toiverooli tiernanäytelmässä on olla Murjaanien kuningas. 

– Mun toiverooleja on Herodes tai Knihti, koska ne saa liikkua eniten, Hilla perustelee.

Kuorosta tuli koko perheen harrastus

Anttiloilla lasten kuoroharrastuksesta on tullut perheen yhteinen harrastus. 

– Tierna-aikana keikkoja on paljon ja vanhempia tarvitaan kyyditsemään. Yksi vanhempi vuorollaan ottaa kaikki neljä esiintyjää kyytiin ja myös huolehtii heille kasvomaalaukset ennen esityksiä, kertoo Killen ja Hillan äiti Marja Anttila.

Tänä syksynä kuorolaisten vanhemmat ovat myös pitäneet tähtipajaa, jossa on korjattu tiernaryhmien esityksissään käyttämät tähdet. 

– Perinteen mukaan tähti on ryhmälle suuri ylpeydenaihe. Aiempina vuosikymmeninä Mänkiksi on kuulemma voinut päästä, vaikka lauluääni ei olisi kovin hyvä – kunhan vain tähti on ollut korea, Marja Anttila naurahtaa.

Syntyperäiselle oululaiselle tiernaperinteen säilyminen on tärkeää. 

– Vuosisatoja vanhan perinteen kautta voi kasvattaa oululaisia juuria. Myös maahanmuuttajat pääsevät tätä kautta sisälle oululaisuuteen, Anttila ajattelee.

Lapsille kasvattavaa on myös se, että esiintymistilanteissa he kohtaavat kaikenlaisia ihmisiä. Viime vuonna koettiin esimerkiksi liikuttava kohtaaminen vanhainkodissa, kun muistisairas vanha mies yhtyi tiernaryhmän lauluun.

• Valtakunnallisen tiernakilpailun kolmen eri sarjan finaalit käydään 1.12. Oulussa kävelykatu Rotuaarin lavalla. Tiernakirkko  samana päivänä 1.12. kello 18 Tuiran kirkossa.

Tiernaesityksen juuret ovat keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä

• Keskiajalla Euroopan kirkoissa alettiin esittää niin kutsuttuja mysteerinäytelmiä, joiden tapahtumat liittyivät Jeesuksen elämään. 
• Yksi muun Euroopan mysteerinäytelmistä kuvasi kolmen kuninkaan käyntiä Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona. Esitys ajoittuikin kolmen kuninkaan juhlaan eli loppiaiseen. Suomalaisessa tiernapoikaperinteessä yhdistellään sekä joulunajan että loppiaisen tapahtumia.
• Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista. Kuvaelmaa on esitetty ainakin parisataa vuotta pääasiassa Oulun seudulla sekä Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa.
• Sana tierna tulee ruotsin kielen tähteä merkitsevästä sanasta stjärna. Lounais-Suomessa käytetäänkin nimitystä tähtipojat.
• Ennen vanhaan nuoret pojat kiersivät ovelta ovelle näytelmää esittämässä. Sotien jälkeen 1940-luvulla tiernapoikaryhmiä liikkui Oulussa niin paljon, että esiintyminen tehtiin luvanvaraiseksi. Vain parhaat laulajat pääsivät kiertämään, kirjallinen esiintymislupa piti saada poliisilaitokselta. 
• Ensimmäiset tiernapoikakilpailut Oulussa järjestettiin vuonna 1933.
• Tiernakuvaelman sanoihin voi tutustua esimerkiksi Tiernasäätiön nettisivuilla

Kuva: finna.fi / Samuli Paulaharju