Hintassa kohdataan kotoisasti ulkotulilla

Hintan seurakuntatalon pihassa tuoksuu mukavalla tavalla savulta ja pian myös nuotiolla paistuvalta makkaralta. Grillikatoksen pöytään on nostettu kahvit termoskannuissa, laatikollinen pillimehuja sekä valikoima keksejä.

– Me työntekijät olemme parina kertana miettineet, tuleeko ketään. Joka kerta, huonollakin säällä, tähän väkeä ilmaantuu, iloitsee Oulujoen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Maaret Sulkala.

Yhdessäolo ja nuotiolla istuminen ovat pieniä hyviä syitä lähteä ulos.

Haluttiin ””jotakin kivva ankiaan aamuun”, niinkin Hintan tulet -tapahtumaa. Esimerkiksi lapsen kanssa poikkeavat ovat maininneet, että huonolla säällä ei huvittanut lähteä leikkipuistoon mutta tähän katokseen oli mukava tulla.

Ajatus kokoontumisista kerran kuukaudessa Hintan seurakuntatalon pihapiirissä syntyi, kun Sulkala ja diakoniatyöntekijä Matias Jurmu miettivät, miten seurakunnan varhaiskasvatus ja diakoniatyö mahdollistaisivat kaikenikäiset yhdistävää toimintaa.

– Tuumasimme. että miksipä emme veisi tilaisuuksia rennosti ulos kun mahdollisuus siihen löytyy omasta pihasta. Meillä on tässä mukava piha ja kiva grillikatos.

– Uskomme, että juuri ulkona kokoontuminen on iso syy siihen, että Hintan tulista on todella tullut kaikenikäisten kohtaamispaikka.

–Pihapiirissä pysähtyy jo valmiiksikin paljon ihmisiä. Esimerkiksi seurakuntatalolla pidettävän muskarin jälkeen tähän jää usein lapsia vanhempineen leikkimään.

– Tapahtumalla haluamme olla mahdollistaja ihmisten kohtaamisille. Se juuri on kirkon ydintyötä.

Juttuseuraa elävän tulen äärellä

Raakel Väinämö on Hintan tulilla ensimmäistä kertaa.

Raakel Väinämö ja Dina Arffman nauttivat elävästä tulesta.

– Tämä tapahtuma antaa mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus houkuttelivat tänne.

– Nuotion äärellä on mukana istua. Elävä tuli lumoaa. Makkara ja kahvit ovat mukava lisä, Väinämö sanoo ja kertoo kysyvänsä seuraavaan kokoontumiseen seurakseen naapurissa asuvaa iäkästä rouvaa.

Jouni Joensuu ja Juha Joensuu alkoivat käydä Hintan tulilla jo viime vuonna.

Jouni Joensuu ja Juha Joensuu olivat kahvipöydässä juttusilla Maaret Sulkalan kanssa.

– Tämä on mukava paikka. Näkee muita ihmisiä ja kahvikupin ääressä pääsee keskustelemaan. Pitäisi oikeastaan vinkata tutuillekin, että tänne kannattaa tulla, veljekset huomaavat.

Ensin hiekkalaatikkoleikkejä, sitten maistelemaan makkaraa

Hiekkalaatikolla kuorma-auton lavalle hiekkaa lastaavat Anne Konttila ja muutaman kuukauden kuluttua kaksi vuotta täyttävä Joona Kuusela.

– Kuulimme tästä seurakunnan taaperojumpassa ja päätimme tulla katsomaan. Joona viihtyy ulkona – hän voisi ulkoilla vaikka koko päivän jos itse saisi valita, äiti hymyilee.

– Joona on vielä niin pieni, että meille sopivat parhaiten juuri tällaiset tapahtumat, joissa voi tehdä ja touhuta vapaasti omalla aikataululla.

 Anne Konttila joka poikkesi Hintan tulilla poikansa kanssa.

Hintan tulille tullaan jatkossakin:

– Jos ei ihan järkyttävää lumimyrskyä tai oikein kovaa pakkasta niin kyllä tulemme. Joona on vielä kotihoidossa, siinä ehtii kodin neljä seinää tulla tutuiksi. Joonakin viihtyy muiden ihmisten parissa.

– Otin varalta vähän evästä mukaan, mutta se taitaa jäädä syömättä. Joona on maistanut makkaraa vain kerran aiemmin, pienen palan viime keväänä, joten eiköhän me repäistä ja syödä nyt tarjolla olevaa makkaraa, Anne Kontila nauraa.

• Seuraavat tulistelupäivät 3. 11. ja 1.12. Hintan seurakuntatalon pihapiirissä. Huonolla säällä siirrytään seurakuntatalon liikuntasaliin. Lapsille on pihassa hiekkalaatikkoleluja, pelivälineitä, keinut ja liukumäki. Tarjolla on makkaraa, kahvia ja mehua maksutta. Kipinämikkoina ja – maijoina paikalla on seurakunnan työntekijöitä.