Isänmaallisuus on rakkautta Suomea kohtaan

Pekka Asikainen osallistuu Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraatiin ensimmäistä kertaa kenttäpiispana. Sattumoisin paraati järjestetään Asikaisen kotikaupungissa Oulussa. Puheen tuhatpäiselle yleisölle hän pitää tutulla Raatin kentällä.

–  Kantava teema on Paavalin ajatus roomalaiskirjeestä: Jos mahdollista ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa, Asikainen sanoo.

Sotilaspappi on rinnalla kulkija

 Asikainen aloitti Puolustusvoimissa tehtävän hengellisen työn johtajana kesäkuussa.

Hengellistä työtä tekee kenttäpiispan lisäksi 25 vakituista ja 8 osa-aikaista pappia Puolustusvoimissa sekä kolme palkkiotoimista pappia Rajavartiolaitoksessa.

Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sotilaspapit tekevät työtä varusmiesten, henkilökunnan ja reserviläisten sekä kansainvälisissä tehtävissä olevien sotilaiden parissa.

– Kirkon työntekijät ovat henkisenä ja hengellisenä tukena. Rinnalla kulkija rauhan ja sodan aikana, se on hyvä tiivistelmä sotilaspapin tehtävästä, Asikainen sanoo.

Hengellisen työn tekijöille kuuluvat esimerkiksi perinteiset hartaudet, kenttäehtoolliset, kirkolliset toimitukset kuten kasteet ja häät, sotilasrippikoulut sekä henkilökohtaiset keskustelut ja sielunhoito.

– Olemme tukemassa myös esimerkiksi nuorten jaksamiseen liittyvissä teemoissa. Sotilaspapit ovat olleet mukana tekemässä selvitystä siitä, miten palveluksen keskeyttäneiden määrää saataisiin vähennettyä, Asikainen mainitsee.

Sotilaspappi tukee sotilaan toimintakykyä

Sotilaspappeja tarvitaan Asikaisen mukaan myös sotaan varautumiseen.

– Sotilaan on poikkeusoloissa kyettävä säilyttämään toimintakykynsä. Joukkojen eettisen toimintakyvyn ylläpitäminen on yksi sotilaspappien keskeisistä tehtävistä.

– Asepalvelusta suorittavat pohtivat sotilaspappien johdolla suuria kysymyksiä: esimerkiksi sitä, miten suoriutua omasta osuudestaan poikkeusoloissa – esimerkiksi voimankäyttöä vaativista tehtävistä.

– Sotilaalla on oltava kykyä arvioida eettisesti tekojensa seurauksia.

Poikkeusolojen toimintakyvyn eettiseen pohdintaan liittyy sodan oikeussääntöjen riittävä tunteminen.

Oikeutetun sodan periaatteisiin kuuluu, että sotaa käydään suuremman tuhon estämiseksi ja heikompien puolustamiseksi, sotaan ryhdytään vain laillisen esivallan käskystä ja että sodan tavoitteena on palauttaa rauha.

– Puolustusvoimien tehtävä on puolustaa kansalaisia sekä demokraattista ja laillista yhteiskuntaa. Pahan toteutumisen ehkäisemiseksi joudutaan tarvittaessa käyttämään voimakeinoja, Asikainen sanoo.

Maanpuolustustahto on korkealla

– Kenttäpiispan työstä noin kolmasosa on kotimaan kiertämistä, kolmasosa kansainvälisyyteen liittyvää työtä ja kolmasosa muuta työtä, Asikainen sanoo.

Kesäkuussa kenttäpiispana aloittanut Asikainen on ehtinyt kiertää useissa varuskunnissa, joukko-osastoissa ja Puolustusvoimien laitoksissa. Reilun puolen vuoden aikana on tarkoitus käydä läpi loputkin.

Kuva: Karjalan lennosto

Kohteissa on vallinnut hyvä henki, Asikainen on havainnut.

– Myös kertausharjoituksissa käymieni juttutuokioiden perusteella ei voi olla kuin tyytyväinen vallitsevaan maanpuolustushenkeen ja toinen toisensa tsemppaamiseen.

– Olen havainnut maanpuolustustahdon kasvaneen. Se on hyvä asia. Korkea maanpuolustustahto on parasta rauhantyötä.

Kansainvälistyminen tuo uusia ulottuvuuksia

Pekka Asikainen on Suomen kahdeksas kenttäpiispa. Hän hoitaa tehtäväänsä täysin erilaisessa maailmantilanteessa kuin kukaan edeltäjänsä.

Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitossa Natossa tuo Puolustusvoimien hengelliseen työhön uudenlaista haastavuutta.

– Kansainvälisyys lisääntyy. Ekumenia ja uskontojen välinen vuoropuhelu painottuvat entisestään.

Kansainvälisiä yhteyksiä pidetään sekä etäyhteyksin ja kasvokkain.

– Nato-jäsenyys näkyy vaikkapa siinä, että olemme aloittaneet kumppaneiden kanssa yhteistä suunnittelua monikansallisten joukkojen uskonnollisista toimituksista, haavoittuneiden sielunhoidosta sekä kaatuneitten huollosta.

Varusmiespalvelu vahvistaa uskontolukutaitoa

Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus näkyvät yhä enemmän Puolustusvoimien arjessa.

– Sotilaspapit ovat kaikkien käytettävissä uskontokunnasta tai vakaumuksesta riippumatta, kenttäpiispa sanoo.

Viime vuonna Puolustusvoimat koulutti yli 19 500 varusmiestä ja vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia oli hieman yli tuhat.

Asikaisen mukaan yhteiskunta hyötyy siitä, että varusmiespalveluksen käyneillä vahvistuu uskontolukutaito.

– Varusmiespalveluksen aikana opitaan ymmärtämään toisenlaisista kulttuurisista lähtökohdista ja uskonnollisista taustoista tulevia. Tätä näkökulmaa varusmiespalveluksen merkityksestä ei kovinkaan paljoa tuoda esille.

Isänmaallisuus on työtä Suomen hyväksi

 Itsenäisyyspäivänä Pekka Asikaisella on tapana nostaa Suomen lippu salkoon ja katsoa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, toisinaan myös Tuntematon sotilas -elokuva.

– Sodan kokeneille sukulaisilleni isänmaallisuus ei ollut kiihkoilua vaan arkista työtä Suomen hyväksi. Niin koen itsekin: isänmaallisuus on rakkautta isänmaata kohtaan. Sitä, että jokainen tekee parhaansa Suomen hyväksi.

Ensimmäinen kenttäpiispa vuonna 1941

Kenttäpiispan virka syntyi jatkosodassa hyökkäyssotavaiheen aikana heinäkuussa 1941, kun presidentti Risto Ryti myönsi kenttäpiispan nimen ja arvon silloiselle sotarovastille. Kirkolliskokous määritteli kenttäpiispan aseman lokakuussa 1941 ja muutti samalla sotarovastin virkanimikkeen kenttäpiispaksi.

Kenttäpiispa on Puolustusvoimien kenraalikuntaan kuuluva erikoisupseeri. Kenttäpiispa ja muut sotilaspapit ovat valtion virkamiehiä.

Kenttäpiispa johtaa ja valvoo Puolustusvoimien hengellistä työtä. Lisäksi kenttäpiispan tehtäviin kuuluu alan valmiussuunnittelu sekä yhteydenpito Suomessa toimiviin kirkkokuntiin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

Puolustusvoimien kirkollinen työ nykymuotoisena alkoi maaliskuussa 1918. Sotilaspappeja oli aluksi noin 20. Heillä oli 1920-luvulla myös kansansivistäjän tehtävä lukemisen ja kirjoittamisen opettajina.

Talvisota toi kaatuneiden huollon sotilaspappien tehtäväksi.

Suomen sodissa 1939–1945 kuoli yli 90 000 sotilasta. Sotilaspappien johtamissa keskuksissa vainajat huollettiin ja lähetettiin edelleen kotiseuduilleen. Sotilaspapit kirjoittivat kaatuneen omaisille henkilökohtaisen kirjeen, jossa oli tietoja vainajan viime vaiheista.

Talvisodassa ja jatkosodassa sotilaspappeja toimi kaikkiaan lähes 900.

Paraatipäivän 6.12.2023 ohjelma

kello 8 kunnialaukaukset ja juhlallinen lipunnosto Linnansaaressa

kello 9.15 seppeleenlaskutilaisuus Oulun hautausmaalla

kello 9–15 Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kalustoon ja toimintaan tutustumista, Oulun kauppatorilla

kello 10 jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkossa

kello 11.15  NH90-kuljetushelikopterin lento Raatin stadionin yllä

kello 11.35 paraatijoukkojen ryhmittyminen katselmukseen Raatin stadionille

kello 12  paraatikatselmus Raatin stadionilla

kello 13  ohimarssi Merikosken silloilla

Jalan marssivat joukot aloittavat ohimarssin Koskitien ja Merikoskenkadun risteyksestä. Moottoroitu osasto lähtee liikkeelle Valtatien ja Merikoskenkadun risteyksestä.

Paraatiin osallistuu yhteensä noin 1300 henkilöä Maavoimista, Merivoimista, Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Rajavartiolaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä.

Paraatipäivän tapahtumiin on vapaa pääsy.

Yle lähettää paraatikatselmuksen suorana Yle Areenassa kello 11.50. Ohimarssi nähdään Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 13–13.45. Lisäksi paraatin parhaat palat nähdään koosteena kello 17.10.

Paraatia voi seurata myös verkossa Puolustusvoimien kanavilla: puolustusvoimat.fi/itsenaisyyspaiva, facebook.com/puolustus, instagram.com/puolustusvoimat.fi sekä x.com/puolustusvoimat  (#puolustusvoimat #itsenäisyyspäivä #paraati)

Kuva: Minna Kolistaja

• Haluatko antaa palautetta haastattelusta? Se käy helposti alla olevalla lomakkeella.