Järjestöjen ilmastohankkeet erottuvat edukseen
Järjestöjen tekemä ilmastotyö tukee Suomen kehityspolitiikan tavoitteita enemmän kuin muiden toimijoiden tekemä ilmastotyö, kertoo tuore selvitys.
Ilmastosta puhutaan parhaillaan myös Azerbaidžanissa käynnissä olevassa YK:n ilmastokokouksessa. Kokouksen pääaihe on ilmastorahoitus. COP29-kokouksessa haetaan laajempaa rahoittajajoukkoa kehittyvien maiden ilmastotoimille.
Järjestöjen tekemä ilmastotyö erottuu vahvasti muista Suomen ilmastorahoituksen toteuttajista esimerkiksi siinä, että järjestöt tekevät muita useammin työtä vähiten kehittyneissä maissa ja tavoittavat paremmin ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia ryhmiä, kuten naisia ja vammaisia.
Tämä selviää tuoreessa selvityksessä, joka tarkastelee kansalaisjärjestöjen osuutta Suomen köyhille maille myöntämässä noin 150 miljoonan euron ilmastorahoituksessa.
Viljelijä Sapana Budha on saanut tukea ilmastokestävään viljelyyn. Kuva: SAHAS Nepal
Suomalaiset kansalaisjärjestöt huomioivat ilmastotyössään oikeudenmukaisen siirtymän kannalta keskeisiä päämääriä useammin kuin muut rahoituskanavat, kuten yksityisen sektorin kehityspankit sekä monenkeskiset järjestöt kuten YK:n ympäristöohjelma UNEP tai YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Suomen lähetysseuran sekä globaalin kehityksen asiantuntijan Fingon selvitys ”Reiluja ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen: kartoitus järjestöjen ilmastotyöstä” osoittaa lisäksi, että ilmastohankkeissaan suomalaiset järjestöt huomioivat muita toimijoita useammin luonnon monimuotoisuuden.
Päättäjien pöydällä isoja asioita Bakussa
Ilmastorahoitus on pääaihe YK:n ilmastokokouksessa, joka pidetään 11.–22. marraskuuta Azerbaidžanin Bakussa.
Kokouksen keskeinen kysymys on, miten ilmastokriisistä kärsiviä maita tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, fossiilisista polttoaineista luopumisessa ja ilmastotuhojen korvaamisessa.
Rahoitustarpeet ovat valtavat, sanoo ilmastokokoukseen osallistuva Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
– Viime vuonna Dubain kokouksessa saatiin sovittua, että maailma siirtyy pois fossiilisista polttoaineista, ja nyt kaikki se pitää toimeenpanna ja rahoittaa.
– Ihmiskuntana emme ole onnistuneet rahoittamaan löysempiäkään lupauksiamme puhtaaseen energiaan siirtymisestä. Nyt pöydällä ovat paljon isoimman mittakaavan rahoitusratkaisut.
Tällä hetkellä ilmastorahoitus ohjautuu pääasiassa keskituloisiin maihin. Köyhimmät sekä konflikteista kärsivät maat putoavat usein tukien ulkopuolelle. Tähän on Humaliston mukaan saatava Bakussa muutos.
– Rahoitusta pitää suunnata myös syrjittyihin ja haavoittuviin yhteisöihin, kuten pienviljelijänaisille, jotka tuntevat ilmastokriisin vaikutukset selkänahassaan, Humalisto sanoo.
Yhdysvaltain vaalitulos varjostaa ilmastoneuvotteluja
Humaliston mukaan Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltojen presidentiksi heikentää entisestään osapuolten välistä luottamusta ilmastoneuvotteluissa.
– Käytännössä valinta vaikeuttaa tehtyjen päätösten toteuttamista. Tulevista tavoitteista sopiminen ja niihin sitoutuminen alkavat sakata. EU:n osuus yhteisistä rahoitustavoitteista kasvaa, kun historiallisesti katsottuna maailman suurin saastuttaja ei osallistu talkoisiin, Humalisto sanoo.
Lämpenemisen rajaamiseen ei vielä sitouduta kunnolla
Vaikka rahoitus on Bakun ilmastokokouksen pääteema, järjestöt odottavat kokoukselta myös kansallisten ilmastositoumusten päivittämistä.
Vuonna 2016 voimaan astuneen Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa. Mukana olevat valtiot pyrkivät toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Toistaiseksi vain harvan valtion sitoumukset ovat sopimuksen vaatimalla tasolla. Nykyisillä sitoumuksilla maapallo lämpenee 2,6–3,1 astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Lähetysseura tukee ihmisiä ilmastokriiseissä
Usein ilmastonmuutos nähdään pelkästään ympäristökysymyksenä. Suomen Lähetysseuran näkökulma on pitää huolta kriisin keskellä elävistä ihmisistä niin, että heidän ei tarvitse nähdä nälkää tai lähteä pakolaiseksi kotiseudultaan.
Suomen lähetysseura on vahvistanut pienviljelijäperheiden toimeentuloa muun muassa Nepalissa. Kuva: Brizendra Bhattarai
Esimerkiksi Etiopiassa Lähetysseura yhteistyökumppaniensa kanssa on auttanut yli viittätuhatta perhettä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin muun muassa kehittämällä omavaraisuutta lisääviä energianlähteitä, kuten biokaasun talteenottoa lannasta.
Boliviaan on Lähetysseuran ja Bolivian evankelis-luterilaisen kirkon tuella saatu puhtaan veden järjestelmiä sekä osin maan alle rakennettuja kasvihuoneita.
Kambodžan alkuperäiskansoille on etsitty uusia toimeentulomahdollisuuksia ja viljelylajikkeita.
Nepalissa ja Tansaniassa kyläyhteisöille on Lähetysseuran tuella annettu koulutusta maanviljelytekniikoista, joilla viljely on mahdollista vaikeissakin sääoloissa ja riski sadon menettämiseen pienenee.
Tämän linkin takaa voi tutustua siihen, miten Lähetysseura tuki ihmisiä ilmastokriisissä viime vuonna.
Ilmastosta lisää näitten linkkien takaa:
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.