Johanna Simonen palaa tuttujen urkujen ääreen Lumijoelle

Oli helppoa tulla, kun vähän jo tunsin työntekijöitä, tiloja ja seurakuntalaisiakin, sanoo Lumijoella kanttorin sijaisena aloittanut Johanna Simonen.

Simonen voi olla tuttu nimi tai kasvo muillekin kuin lumijokisille:

– Pari viime vuotta olen opintojen ohella tehnyt keikkaa vähän siellä, täällä ja tuolla. Useampana vuonna olen toiminut kesäkanttorina Lumijoella sekä Limingassa ja tehnyt kanttorin sijaisuutta muun muassa Tuiran seurakunnassa. Tuirassa tein ensimmäisen pidemmän työpätkäni, parin vuoden sijaisuuden. Tuira isona ja monipuolisena seurakuntana oli hyvä paikka opetella kanttorin työhön ja hankkia ammatillista itsevarmuutta, Simonen kiittää.

Oulussa kanttoriksi opiskellut Simonen viimeistelee parhaillaan maisteriopintojaan Sibelius-Akatemiassa.

– Valmistun loppuvuonna ja toivon, että saan jonkin pidemmän sijaisuuden tai pysyvän kanttorin työn tästä lähiseudulta. Lumijoella olen lupautunut sijaistamaan vuoden.

Oulun seutu ja Pohjois-Pohjanmaa kiinnostavat Kuusamosta kotoisin olevaa Simosta, joka asuu perheensä kanssa Limingassa.

– Kanttorin työn koen omakseni, en osaisi kuvitella tekeväni mitään muuta. Kanttorien työtilannetta en osaa ennustaa. Paljon riippuu siitä, laitetaanko eläkkeelle jäävien kanttoreiden paikkoja auki. Viran kiinnostavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, yhdistääkö pieni seurakunta tehtäviä niin, että kanttorille voi kuuluu vaikkapa toimisto- tai lapsityötä.

Lumijoen kirkon urkuja Simonen saa soitella jumalanpalveluksissa vielä jonkin aikaa, ennen kuin jumalanpalvelusten pito siirretään talveksi seurakuntatalolle.

– Lumijoella on ihan hyvät urut. Alhaalla kirkkosalissa niiden sointi kuulostaa vielä paremmalta kuin siellä ylhäällä urkuparvella.

Loppuvuosi on seurakunnissa yleensä täynnä tapahtumia. Lumijoellakin on Simosen mukaan tulossa loppuvuonna monenlaisia musiikkipitoisia tapahtumia. Perinteisen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden lisäksi kirkossa pidetään rauhanyhdistyksen joululauluilta 1. joulukuuta. Iskelmälaulaja Suvi Teräsniskan ohjelmatoimistolle kirkko on vuokrattu 2. joulukuuta pidettävää konserttia varten. Mieskuoro Pohjan Laulu konsertoi 4. joulukuuta ja Oulun konservatorion kirkkomusiikin opiskelijoita kuullaan 13. joulukuuta.

Kanttorin kalenterissa on paljon jo valmiiksi lukkoon lyötyjä tilaisuuksia, mutta Johanna Simonen uskoo, että sijaisella on mahdollisuus tehdä omiakin valintoja, jos hyviä ideoita syntyy.

– Nyt lokakuussa hiljaisuuden päivänä soitin kirkossa urkuja. Ihmisiltä tuli jo toiveita, että voisiko vastaavanlaisen tilaisuuden saada hiljaiselle viikolle. Uskallan luvata, että kyllä saa.

– Musiikkitilaisuudet vetävät väkeä kirkkoon. Musiikki voi koskettaa ja puhutella ihmistä tavalla, jota ei voi selittää.

Nautin, kun

tuomiosunnuntaina

saan päästellä uruilla

oikein täysillä.

Simonen kertoo pitävänsä kirkkovuoden viimeisistä pyhistä.

– Ne tahtovat mennä monilta ihmisiltä ohi, kun ajatukset ovat jo adventin ajassa ja lähestyvässä joulussa. Mutta itse nautin, kun tuomiosunnuntaina saan päästellä oikein täysillä uruilla.

Tuomiosunnuntai 26. marraskuuta päättää kirkkovuoden. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3. joulukuuta.

– Sitten ensimmäisenä adventtina anna itselleni luvan odottaa ja fiilistellä joulua.