Krematorion lämmöt halutaan hyötykäyttöön

Oulun yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 17. lokakuuta. Tulevaisuudessa Intiön kappelin krematoriotoiminnasta ja poltetusta polttoöljystä syntyvää lämpöenergiaa voidaan käyttää Intiön kappelin ja varikkoalueen rakennusten lämmitykseen.

Savukaasujen hiukkaspäästöt joudutaan krematorion ympäristöluvan saamiseksi suodattamaan ja tämän suodatusjärjestelmän tekemisen yhteydessä on luontevaa tehdä myös lämmön talteenottojärjestelmä.

Savukaasuista kerätään lämpö talteen ja tätä lämpöenergiaa hyödynnetään kaukolämpöjärjestelmän rinnalla lämmitysjärjestelmän ja käyttöveden lämmittämiseen.

Lisäksi Intiön kappelilta uusitaan käyttöveden runkoputki, ja samassa yhteydessä asennetaan myös lämmitysputket. Tällöin saneerataan myös alueen rakennusten lämmityksen keskusjärjestelmä, joka tällä hetkellä sijaitsee purkukuntoisessa vanhassa kasvihuoneessa.

Lämmön talteenottoa ja lämpöenergian hyödyntämistä perustellaan sekä taloudellisilla että ympäristönäkökulmilla. Tällä ratkaisulla säästetään kaukolämmön kustannuksissa noin 13 500 euroa ja varikkoalueella noin­ 5 000 euroa vuodessa.

Vastaavia järjestelmiä on käytössä ainakin Tampereen Vatialassa, Kokkolassa, Raumalla, Kuopiossa ja Porissa. Kappelin peruskorjaus valmistuu syksyllä 2025.

Veroprosentti pysynee Oulussa ennallaan

Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Aarne Kiviniemi esitti yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa huolensa valtionavustusten vähenemisestä.

Kirkko hoitaa yhteiskunnan sille antamia tehtäviä pitämällä yllä hautausmaita ja hautaamalla vainajat, huolehtimalla kulttuurihistoriallisista rakennuksista ja niiden irtaimistosta sekä väestökirjanpidosta.

– Valtionavustuksen vähennys Oulun seurakuntayhtymälle tulee olemaan 1 356 685 euroa. Tästä summasta hautaustoimen osuus on 75 prosenttia, kiinteistötoimen 15 prosenttia, ja rekisteritoimeen kohdistuu 10 prosentin vähennys.

Kiviniemen mukaan vaikutus tulee olemaan merkittävä erityisesti hautaustoimelle, jonka kustannukset ovat muutenkin kasvussa.

– Koska kirkollisverovaroja ei voi käyttää näihin lakisääteisiin kirkolle annettuihin tehtäviin, aiheuttaa se merkittävää nostopainetta asiakasmaksuihin.

Kirkollisveroprosentti sen sijaan ei olisi näillä näkymin nousemassa, sillä yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että kirkollisveroprosentti pysyy ennallaan 1,3:ssa vuonna 2025.

Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 5. marraskuuta pohtimaan taloustilannetta.