Laskiaista seuraa tuhkakeskiviikko, joka aloittaa paastonajan

Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävään laskiaiseen liittyy sekä kristinuskoa että kansanperinnettä.

Laskiaissunnuntain raamatuntekstit kertovat siitä, miten Jeesus alkaa kulkea kohti Jerusalemia, missä hänet vangitaan ja tuomitaan kuolemaan. 

Laskiainen-nimen alkuperästä on monta eri näkemystä. Yhden selityksen mukaan sana tulee laskeutumisesta: laskiaisena on ikään kuin aloitettu laskeutuminen paastoon.

Toinen selitys sanalle liittyy luvunlaskuun: laskiaisen jälkeen aletaan laskea paastopäiviä, joita on ennen pääsiäistä 40.

Muualla maailmassa karnevaaleja, meillä mäenlaskua

Monissa kulttuureissa vietetään ennen paaston alkua karnevaalia, joka huipentuu laskiaistiistaihin.

Suomalainen vastine karnevaaleille on ollut mäenlasku. Maatalousyhteiskunnassa laskiaiseen liittyi myös uskomuksia ja tapoja, joilla tavoiteltiin karja- ja viljelyonnea. Laskiaisen mäenlaskussa huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä!” kun haluttiin saada hyviä pellavia ja suurikokoisia nauriita.

Maataloissa laskiainen oli myös eräänlainen vuodenkierron merkkipaalu. Koko talven naiset olivat kehränneet ja muokanneet pellavia, hamppuja ja villoja. Laskiaisesta alkoi kankaiden kudonta.

Laskiaistiistaina on ennen vanhaan syöty tuhdisti ennen seuraavana päivänä alkavaa paastoa.

Muualla laskiaisesta käytetään esimerkiksi nimeä Pancake Day (pannukakkupäivä) ja Mardi Gras (rasvatiistai).

Tuhkaristi symboloi  katumusta

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä 1000-luvulla alkaneesta tavasta sirotella paastonajan aluksi ylleen tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 

Tuhkakeskiviikon messussa pappi voi tehdä seurakuntalaisen otsaan tuhkalla ristin ja lausua: ”Ota vastaan katumuksen merkki.” Kuva Sanna Krook/Kirkon kuvapankki

Nykyään katolisessa kirkossa katumuksentekijän otsaan piirretään tuhkan ja öljyn tai veden seoksella risti. Myös monissa luterilaisen kirkon seurakunnissa vietetään messu tai sanajumalanpalvelus, jossa seurakuntalainen voi ottaa otsaansa tuhkamerkin katumuksen ilmauksena.

Paasto valmistaa  pääsiäisen suureen juhlaan

Ortodoksisissa ja katolisissa kirkoissa on tapana pidättäytyä lihan syömisestä laskiaisen ja pääsiäisen välillä. Myös luterilaiseen perinteeseen kuuluu paasto, mutta se ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä.

Luterilaisille paastoaminen voi olla elämän yksinkertaistamista, hiljentämistä sekä hiljentymistä, rukousta ja Jumalan sanan ääressä viipymistä.

Aineellisen hyvän ja nautintojen – esimerkiksi ruuan, juoman tai muun kuluttamisen – karsimisella paastoaja voi tavoitella parempaa kykyä keskittyä olennaiseen.

Paastonaika antaa mahdollisuuden raivata turhaa pois ja etsiä sitä, mikä on merkityksellistä ja kestävää.

Paastoon liittyy katumus: ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan. 

Paastonaika muistuttaa Jeesuksen paastosta autiomaassa ennen hänen julkisen toimintansa alkua. Paaston tarkoituksena on valmistaa kristittyjä pääsiäisen viettoon.

Tuhkakeskiviikosta alkava paastonaika kestää 40 arkipäivää. Sunnuntaipäiviä ei lasketa paastopäiviksi.

Laskiaistiistai on tänä vuonna 13. helmikuuta ja tuhkakeskiviikko 14. helmikuuta.

• Lähteitä muun muassa evl.fi, kotus.fi ja finlit.fi