Leirillä on nukuttavakin

Kesä 2 -rippileirillä Tyrnävän Kesäkodilla odotellaan lounasta. Ulkona pelataan pihapelejä ja jutellaan, isosten kaiuttimesta soi PMMP:n Lautturi ja suunnittelussa on iltaohjelma. Unni Lukkari, Cristo Kolehmainen ja Meea Hyttinen kertovat ajatuksiaan puolivälissä olevasta rippileiristä.

Nuorten mukaan haastavaa leirillä ovat olleet raamikset ja oppitunnit. Raamiksissa kokoonnutaan isosryhmiin, joissa isonen lukee raamatunkohdan, jonka jälkeen mietitään sen opetusta. Isosten kysymykset ovat välillä vaikeita.

Millainen teidän ripariryhmä on?

Unni: Aika hektinen. Aittarakennuksessa on kaksi huonetta, olen toisessa niistä ja toisella puolella on aikamoista meteliä yötä päivää. Mutta kyllä me toimeen tullaan.

Cristo: Oon samaa mieltä. Ryhmä on aika jakautunu.

Unni: Nii meillä on niinku kaks kaveriporukkaa täällä.

Meea: Oikeesti aika kiva ryhmä. Mää nukun päärakennuksessa nii siellä ei kukkaa häiritse yöllä.

Unni: Teillä ei oo poikia siellä.

Meea: Ja päivällä ku on porukkaa nii voi tehä kaikennäköstä kivvaa.

Mikä on ollu parasta?

Meea: Varmaa vapaa-aika.

Unni: Iltatoiminnat kun on leikkejä. Eilen meillä oli lauluilta, oleskeltiin ja laulettiin. Sit meillä on joka päivä olympialaistyyppisiä kilpailuja ryhmien välillä. Ne on ollu hauskoja, on ollu kananmunan kantoa lusikassa ja kaikkea semmosta. Ne on ollu ihan hauskoja.

Cristo: Isosten järjestämät yhteiset jutut ja iltatoiminnat

Ootteko oppinu jotain uutta?

Meea: En.

Cristo: En kovin paljon mittää uutta.

Unni: No mää oon tässä leirin aikana opetellu ulkoläksyjä jotka ois pitäny opetella jo enne leiriä. Niitä oon oppinu mut en hirveenä uusia juttuja. Raamatunpätkistä jotaki mitä en oo enne tienny.

Meea: Nii oon määki oppinu ne ulkoläksyt!

Jos se usko oli aluksi ihan maanraossa, niin nyt se on vähän ylempänä, lievästi mutta vähän kuitenki.

Ootteko oppinu itsestä tai kaverista jotain uutta, jos miettii syvällisemmin?

Meea: No ryhmässä on yllättävän kivoja tyyppejä. Luulin että mää vaan tyyliin istun täällä yksin, mut sit ei tarvikkaan kun on kuitenki yli 10 henkeä joitten kanssa on kiva olla.

Cristo: Emmää mittää uutta oo oppinu, ku oon ollu samojen vanhojen kavereitten kaa ku en tuu oikeen juttuun toisen porukan kans.

Unni: Sen oon oppinu että aika moni meistä tarvii ne kunnon yöunet että väsymys ei oo hyväksi. On ollu vähä sellasta äkäisyyttä ilmassa, mutta ei mitään isompaa. Oon hengannu saman vanhan porukan kaa.

Onko ajatukset Jumalasta tai uskosta muuttunu, jos niin miten?

Meea: Ei oo.

Cristo: Ei oo muuttunu suuntaan tai toiseen.

Unni: Kyllä mulla ehkä pikkasen sillee niinku että jos se usko oli aluksi ihan maanraossa, niin nyt se on vähän ylempänä, lievästi mutta vähän kuitenki.

Onko löytyny uusia kamuja?

Meea: Joo on.

Cristo: Ei oo.

Unni: Ei mullakaa. En tuu oikee toimee toisen porukan kanssa, Meean ja muutaman muun kanssa kylläkin. Ollaan vaan erilaisia ihmisiä.

Mitä mieltä isosista?

Cristo: Ne on kaikki kivoja.

Unni: Kyllä mää tykkään heistä, ne osaa järjestää hauskoja sketsejä meille. Varsin mukavia kaikki ja osan tunnen jo entuudestaan.

Meea: Kaikki on kivoja.

Joko konfirmaatiopäivän hankinnat ja ruuat on selvillä?

Cristo: En oo miettiny yhtää vielä.

Unni: Joka ikinen asia on hoidettuna, paitsi kutsulistat ei oo finaalit vielä. Ruoat ja tarjoilut on mietitty ja että kuka ne leipoo, minä leivon suurimman osan. Mekko ja kengät on ostettu ja kaikki mahollinen on hoidossa.

Meea: Mullaki on kaikki jutut mietittynä, mutta varmaan suurimman osan on miettiny äiti. Mää oon miettiny niitä vieraita että ketä mää haluan sinne niiden lisäksi joita äiti kutsuu. Ja oon miettiny niitä syömisiäkin vähän. Mekko on hommattu.

Tyrnävän Kesä 2 -leirin riparilaiset konfirmoitiin 9. heinäkuuta Tyrnävän kirkossa. Konfirmaatiotunnelmia luvassa 3.8. ilmestyvässä lehdessä.