Limingassa puhutaan seminaarin verran lotista

Yksi lottaseminaarin puhujista on lumijokinen lehtori Liisa Välimäki. Hän perehtyi Rantalakeuden kuntien alueen lottatoimintaan viime kesänä Limingan lottapatsashanketta varten.

Yksi tärkeä löydös taustatutkimuksessa oli Välimäen mukaan se, kuinka vireää lottatoiminta oli.

– Limingassa ja Lumijoella lottatoiminta oli aivan aktiivisimmasta päästä koko Suomessa, kun toiminta suhteutetaan kuntien väkilukuun.

– Vuonna 1940 Lumijoella oli 154 lottaa.  Suhteessa koko kunnan väkilukuun Lotta Svärd -järjestön jäseniä oli 4,4 prosenttia. Se oli enemmän kuin missään muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa.

Lumijoella ja Limingassa toiminta alkoi 1920

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin vuonna 1921 ja lakkautettiin vuonna 1944.

Jäseniä valtakunnallisessa järjestössä oli enimmillään noin 240 000, joista 8–17 -vuotiaita pikkulottia lähes 50 000.

Paikallisyhdistyksiä alkoi syntyä eri puolille Suomea jo ennen valtakunnallisen järjestön perustamista. Ensimmäiset maininnat löytyvät syksyltä 1918 Riihimäeltä. Lumijoella paikallisyhdistys perustettiin helmikuussa 1920, Limingassa maaliskuussa 1920.

– Alkuaikoina toiminta oli isänmaallista valistustoimintaa, koulutusta sekä varainkeruuta. Pidettiin ompeluseuroja, pidettiin kahvilaa. Sodan kynnyksellä paikallisyhdistykset aloittivat varautumisen tuleviin haasteisiin. Vuonna 1940 järjestön keskeiseksi tehtäväksi määriteltiin isänmaallinen valistustyö sekä toiminta kansan puolustustahdon ja siveellisen kunnon kohottamiseksi, Välimäki taustoittaa.

Lotat toimivat viidessä jaostossa

Sotavuosina lottatoiminta organisoitiin viiteen jaostoon: lääkintä, muonitus, varusteet, keräys ja huolto sekä toimisto ja viesti.

Limingassa innokkaimmin toiminnassa mukana olivat 20–29 -vuotiaat naiset.

Sota-aikana suurin osa Limingan lotista toimi kotiseudulla kanslia-, ilmavalvonta- sekä muonitustehtävissä.

Lotilla oli myös merkittävä rooli sodan alta lähteneiden evakkojen vastaanottajina. Lisäksi Limingan lotat toimittivat Oulun lääkintävarikolle liinavaatteita, pyyheliinoja, alushousuja sekä sidetarpeita.

Lumijoella lotat muun muassa karstasivat ja kehräsivät villaa langoiksi, joista valmistettiin lämpimiä varusteita rintamalle lähetettäväksi. Sotilaille myös ommeltiin flanellisia alusvaatekerrastoja.

Valtava määrä leipää lähti rintamalle

– Rantalakeuden kuntien alueella korostui luontevasti muonituspuoli. Valtaosa lottatoiminnassa mukana olleista oli maalaistalojen emäntiä ja tyttäriä. Leivän leipomisen taito oli hyppysissä jokaisella ja maalaistaloissa oli isot uunit, Liisa Välimäki kertoo.

Välimäen mukaan alueen kunnissa leivottiin sotien aikaan käsittämätön määrä leipää.

Resepti oli yksinkertainen: hapanjuuren lisäksi ruisjauhoja, vettä, suolaa ja hiivaa. Puolustusvoimat toimitti leivontatarvikkeita, mutta niitä myös kerättiin alueen taloista.

Ruisleivät leivottiin tarkkaan määritellyn kokoisiksi nelikulmaisiksi leiviksi, jotka kuivattiin orsilla ja pakattiin Puolustusvoimien toimittamiin kuljetuslaatikoihin rintamalle vietäviksi.

– Leipä oli kivikovaa; sotilaat liottivat sitä teessä tai korvikkeessa, Välimäki mainitsee.

Ei voi kuin ihailla sitä sinnikkyyttä, jolla naiset ehtivät ja jaksoivat muun työn ohella huolehtia vielä yhteisistäkin asioista.

Tärkeä rooli lotilla oli myös ilmavalvonnassa. Lotat havainnoivat vihollisen lentokoneita, tekivät palovartiointia, desanttitähystystä sekä tarkkailivat säähavaintoja ja outoja valoilmiöitä.

– Kun korkeita torneja ei ollut, kiivettiin isoimpien navettojen katoille. Nuoret tytöt päivystivät vuorollaan. Jos jossakin talossa oli susiturkki, se kiersi kovilla pakkasilla tornivuorolaiselta toiselle.

Liisa Välimäki tutki Limingan ja Lumijoen lottatoimintaa Kansallisarkiston hallussa olevista Lotta Svärd -paikallisosastojen asiakirjoista. Käytössä oli myös jonkin verran paikkakunnilla vuosien varrella kerättyä muistinvaraista perinneaineistoa.

– Kuten historiaa tutkivilla usein, minullekin tuli tunne myöhässä olemisesta. Olisipa lottatietoutta ryhdytty keräämään 1980-luvulla, jolloin lottia oli vielä paljon elossa.

Kun lottajärjestö vuonna 1944 lakkautettiin, lotista haluttiin monen vuosikymmenen ajan vaieta. Nyt ilmapiiri on toinen, mutta enää ei juuri ole jäljellä toiminnassa mukana olleita siitä kertomassa.

”Sykähdyttävää oli halu toimia yhteiseksi hyväksi”

Välimäki sai tutkittavakseen lottien Limingan paikallisosaston pöytäkirjoja, talouskirjanpitoa sekä yhdistyksen kirjeenvaihtoa.

– Kaikesta kävi ilmi into ja halu toimia yhteiseksi hyväksi – yhteishenki ja toisista huolehtiminen. Sitä kun saisi nykyaikaankin, Välimäki sanoo.

– Nykyisin kaivataan yhteisöllisyyttä. Sota-aikana oli puutetta kaikesta muusta mutta ei yhteisöllisyydestä. Ihmiset auttoivat ja tukivat toisiaan.

Välimäki arvelee, että toimintaan osallistui sotavuosina myös lukuisia liminkalaisia ja lumijokisia naisia, jotka eivät olleet lottajärjestön jäseniä.

– Viihdykettä oli tarjolla rajallisesti. Kun joku järjesti toimintaa, vakkapa ompeluseuroja, siihen osallistuttiin mieluusti. Ja totta kai lottatoimintaa sävytti myös isänmaallinen henki.

Välimäelle sotavuosien lottatoimintaan perehtyminen nostatti ihailun tuon ajan naisia kohtaan

– Ei voi kuin ihailla ja ihmetellä sitä sinnikkyyttä, jolla naiset ehtivät ja jaksoivat kaiken muun työn ohella huolehtia vielä yhteisistäkin asioista.

Lottaseminaari järjestetään 26.4. kello 11.30–14.30 Heikki Sarvela -salissa (Linnukkatie 3, Liminka) Ilmoittautumiset 12.4. mennessä lottapatsas@outlook.com tai 040 7360 411.

Esitelmiä, valokuvanäyttely, musiikkiesityksiä

• Perjantain 26.4. lottaseminaarissa on kello 11.30 alkaen mahdollista kahvitella sekä tutustua lotta-aiheiseen valokuvanäyttelyyn. Kello 12 alkaen on ohjelmassa tervehdyksiä, musiikkiesityksiä sekä esitelmiä. Seminaarin avaa Limingan kunnanhallituksen puheenjohtaja Juho Pakaslahti. Tervehdykset seminaarin osallistujille kuullaan Suomen lottaperinneliiton hallituksen puheenjohtajalta Maija Fredriksonilta, Lotta Svärd -säätiön toiminnanjohtajalta Anne Nurmiselta, eduskunnan ensimmäiseltä varapuhemieheltä Paula Risikolta sekä Limingan lottapatsashankkeen suojelijalta, kansanedustaja Mari-Leena Talvitieltä. Lottatoiminnan historiasta kertoo professori Tiina Kinnunen ja Naisten Valmiusliiton toiminnasta lottatoiminnan jatkajana puhuu Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Pia-Riitta Korvenheimo. Lehtori Liisa Välimäki pitää esitelmän Limingan ja Lumijoen lottatoiminnasta. Musiikkiesityksistä vastaavat Terhi Korri (laulu) ja Hanna Korri (säestys).
• Lauantaina 27.4. kello 13 Heikki Sarvela -salissa Limingassa pidetään Limingan Lumijoen, Tyrnävän ja Kempeleen yhteinen kansallisen veteraanipäivän juhla. Ohjelmassa on puheenvuoroja sekä musiikkipitoista ohjelmaa. Juhlassa esiintyvät MPK Pohjois-Suomen soittokunta ja liminkalainen Lassi Makkonen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu sekä mahdollisuus tutustua lotta-aiheiseen valokuvanäyttelyyn. Lumijoen, Tyrnävän ja Kempeleen kunnat tarjoavat maksuttoman bussikuljetuksen juhlaan. Lumijokisten ilmoittautuminen: salla.mertala@lumijoki.fi tai 0440 556077. Tyrnäväläisten ilmoittautuminen: tii.veijola@tyrnava.fi tai 040 4843 730. Kempeleläisten ilmoittautuminen anne.toppari@kempele.fi tai 050 4636 457. Ilmoittautumiset 18.4. mennessä.