Maarit Niskanen maalaa arkipäivän enkeleitä: "Kaikilla on olemassa ihmisiä, jotka kantavat silloin, kun omat voimat eivät riitä"

Muisto on vahva ja eläväinen. Pitkä ja lyhyttukkainen, itsensä aina isoääniseksi mieltänyt viidesluokkalainen kiharsi enkelinnäköisten tyttöjen pitkiä hiuksia joulujuhlaa varten.

Maarit Niskasta ei valittu koskaan enkelin rooliin – hän toimi juhlissa juontajana.

Muisto konkretisoitui 40 vuotta myöhemmin, kun Niskanen hakeutui taideopintojen pariin. Limingan taidekoulun opettaja Hannu Lukin näki Niskasen pinnan alle ja antoi hänen maalata rauhassa.

– Olen ymmärtänyt myöhemmin, että näitä tauluja tehdessäni olen maalannut itseäni: oman elämäni palapelin paloja ja lapsuuteni kaipuuta.

Jokainen näyttelyyn tuleva saa itse katsojana luoda hahmoille tunnetilan.

Niskasen enkeliteemainen taidenäyttely GLORIA in excelsis DEO! on esillä Sofia seurakuntakeskuksessa 27. joulukuuta saakka.

– Kuvittelen enkelit valkotukkaisiksi, hieman eteerisiksi, läpinäkyviksi ja herkiksi, Niskanen kuvailee.

– Teokseni eivät ole esittäviä: enkeleillä ei ole kasvoja. Jokainen näyttelyyn tuleva saa itse katsojana luoda hahmoille tunnetilan.

Tukijoukot kannattelevat

Niskanen on aina tiennyt olevansa luova. Yläasteella kuvaamataidon opettaja kehui, että hän on taitava yhdistämään eri värejä keskenään.

Taiteilijuus antoi odottaa itseään aina 2020-luvulle saakka, kun Niskanen lähti peruskoulun jälkeen sosiaalialalle. Taide ei kuitenkaan päästänyt otettaan missään vaiheessa irti.

”Olen tehnyt kovan duunin keski-ikäisenä naisena, että sain käytyä ammattitutkinnon läpi.”

Hän hakeutui kesällä 2020 Kittilässä järjestetylle Vedic Art -kurssille. Sieltä tie vei Limingan taidekoulun kautta Savoon, jossa Niskanen opiskeli kulttuurialan ammattiopisto Ingmanedussa media-alaa ja kuvallista ilmaisua.

– Olen tehnyt kovan duunin keski-ikäisenä naisena, että sain käytyä ammattitutkinnon läpi. Oma ikä mietitytti kovasti: ottaako kukaan päälle 50-vuotiasta opiskelemaan?

Ikä ja elämänkokemus kääntyivät lopulta voitoksi: Niskanen rohkaistui hakeutumaan ulkomaille kahden viimeisen harjoittelujakson ajaksi.

Hän suoritti espanjalaisessa seurakunnassa mediataiteen harjoittelun ja yhteiskuntataiteen harjoittelujakson Fuengirolan merimieskirkossa.

Suuret elämänmuutokset eivät olisi onnistuneet ilman lähipiirin tukea.

– En olisi selvinnyt ilman puolisoni, poikani ja ystävieni tukea. Olen heille paljosta velkaa: he myötäelivät rinnallani, vaikka perheelleni se on tarkoittanut taloudellisesti haastavampaa tilannetta. On äärettömän tärkeää, että joku on uskonut minuun koko ajan, vaikka oma olo ei ole aina ollut paras mahdollinen, hän herkistyy.

Taide on ravintoa

Niskanen tekee nykyään lähes kaiken taiteensa kierrätyskankaalle. Inspiraation tähän tarjoili taiteilija Hannu Palosuon kierrätysideologia.

Niskasen mielestä kierrätys on tulevaisuutta myös taiteessa.

– Maailma ei kestä sitä, jos ihmiset jatkuvasti tilaavat Temusta kaiken. Haen taiteessani sellaisia ratkaisuja, joiden takana voin seistä.

– On tärkeää, että kierrättämisestä puhutaan taiteen alalla. Jos huomaan tavan mahdolliseksi, voin osaltani viedä tietoa eteenpäin esimerkiksi taidekouluihin.

Taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen asema saa Niskasen mietteliääksi. Hän kokee surua siitä, että kulttuurin tarpeellisuudesta ja arvokkuudesta käydään tällä hetkellä kovaa taistelua.

– Taide ja kulttuuri ovat yhtä lailla ravintoa kuin ruokakin.

Niskanen haluaakin tarjota näyttelyllään ihmisille niin hetken levähtämistauon arjesta kuin tilaisuuden miettiä sitä, ketkä ovat omassa elämässä tärkeitä ihmisiä, niitä enkelin kaltaisia.

– Kaikilla on olemassa ihmisiä, jotka kantavat silloin, kun omat voimat eivät riitä. Minusta olisi ihanaa, jos muistaisimme kertoa läheisillemme, kuinka tärkeitä he ovat.

Maarit Niskasen GLORIA in excelsis DEO! -näyttely on avoinna Sofia seurakuntakeskuksessa 27.11.–27.12. arkisin kello 9–16.