Mikko Joensuu louhii musiikkia itsestään
Musiikki on Mikko Joensuulle tapa kommunikoida toisten kanssa. Hän käsittelee musiikkinsa kautta muun muassa suhdettaan uskoon ja Jumalaan.

Muusikko, laulaja-lauluntekijä Mikko Joensuun mielestä kuluva kesä on ollut absoluuttisen loistavaa aikaa: festarikeikkoja on tiedossa läpi kesäkuukausien niin seitsemänhenkisen bändin kanssa kuin soolona, yksin soittimien kanssa.
Kyseinen, bändisovituksista riisutumpi versio Mikko Joensuusta nousee tulevana viikonloppuna Hailuodossa järjestettävän Bättre Folk -festivaalin lavalle.
Joensuun soitinrepertuaariin kuuluu laaja skaala instrumentteja pianosta kitaraan ja erilaisiin puhallinsoittimiin.
– Ehkä uskaltaisin sanoa, että mulle on suotu ripaus jonkinlaista musikaalisuuden lahjaa, hän naurahtaa hienoinen sarkasminkare äänessään.
Joensuu on soittanut pianoa 5-vuotiaasta saakka – omien sanojensa mukaan jotenkuten. Enemmän säpinää ja innostusta sai aikaan kitara, johon hän tarttui 12-vuotiaana.
”Luovuin joskus teini-iässä ajatuksesta, että mun pitäisi osata soittaa älyttömän hyvin.”
Yläasteella Joensuu treenasi myös saksofonin soittamista, ja tuoreimmalle, tammikuussa julkaistulle Long Ark -levylle hän opetteli soittamaan klarinettia.
– Mulla on lähtökohtaisesti aika matala kynnys siihen, kuinka hyvin osaan soittaa jotakin soitinta. Luovuin joskus teini-iässä ajatuksesta, että mun pitäisi osata soittaa älyttömän hyvin. Sellainen tietynlainen virtuositeettimaisuus ei kutsunut mua ollenkaan.
– Tiedän, etten ole esimerkiksi kauhean hyvä pianisti tai kitaristi, mutta ei se haittaa. Mulle riittää, että soittimet palvelevat mua säestysinstrumentteina. Silloin ne saavat olla minimalistisia.
Musiikki luo yhteyttä
Joensuu etsii pitkään sanojaan, kun keskustelu kääntyy muusikkouteen. Hänellä ei ollut missään vaiheessa varsinaista pyrkimystä siihen, että musiikista ja sen tekemisestä muodostuisi ammatti.
Lopulta erilaiset sattumat, nuoruuden bändi-innostus, hyvät harrastusmahdollisuudet ja musiikin intensiivinen tekeminen saivat teini-ikäisen Joensuun ajattelemaan musiikkia vakavammasta näkökulmasta.
Muusikkouteen ja musiikin tekemiseen ammattina hän kertoo heränneensä vasta viimeisen vuosikymmenen aikana.
– Lopulta tämä on ollut aika automaattinen asia omassa elämässäni. Ja onneksi niin: en tee mitään listaykköskamaa, ja on todella hienoa, että tämänkaltaista musiikkia pystyy ylipäätään tekemään.
Joensuu kuvaa oman musiikkigenrensä olevan jonkinlainen suoja, jossa saa luvan kanssa olla omassa maailmassaan, ja joka ei ole sidoksissa ympäröivän musiikkikulttuurin lainalaisuuksiin – vaikka se toki niitäkin kohtaa.
– Musiikki on täysin liitoksissa niihin ihmisiin, jotka sitä kuuntelevat. Tein aluksi musiikkia vain itselleni, mutta jossakin vaiheessa tajusin, että ei tätä ole mitään järkeä tehdä, jos tämä ei puhuttele ketään muuta.
– Musiikki on lopulta kommunikaatiota ihmisten kanssa, ja haluan löytää sen kautta samaistumispisteitä muihin.
Missä saa kyseenalaistaa Jumalaa?
Mikko Joensuun uskonnollinen historia karismaattisessa helluntailaisperheessä kasvaneena ei ole salaisuus. Kuten ei sekään, että hän on julkisesti kertonut luopuneensa uskosta ja kyseenalaistavansa Jumalan olemassaoloa, ja käsittelevänsä tätä kaikkea musiikissaan.
Pienoinen mediakohu siitä saatiin aikaan keväällä, kun Alajärven seurakunta päätti siirtää kyseisestä syystä Joensuun elokuun lopussa pidettävän konsertin Alajärven kirkosta koulukeskuksen auditorioon.
”Mikä muu paikka olisi sopivampi käsitellä tai kyseenalaistaa Jumalaa tai hänen olemassaoloaan kuin kirkko?”
Joensuuta ei yllättänyt se, että kotipaikkakunnan seurakunta tarkastelee hänen toimintaansa erilaisesta perspektiivistä.
– Itse olisin nähnyt konsertin soveltuvan hyvin kirkkotilaan sen paikkaa, ympäristöä ja sanomaa kunnioittavana. Mikä muu paikka olisi sopivampi käsitellä tai kyseenalaistaa Jumalaa tai hänen olemassaoloaan kuin kirkko?
Joensuu pitää asiasta noussutta keskustelua kiinnostavana ja tarpeellisena. Hän aprikoi, että kotiseudulla ihmiset ovat kohun myötä joutuneet muodostamaan asiasta jonkinlaisen ajatuksen, joko puolesta tai vastaan.
Hänen mielestään olisi hienoa, jos kirkko osallistuisi enemmän tämänkaltaiseen keskusteluun.
– Siinä on todennäköisesti hienoinen raja, mikä tulkitaan epäkunnioittavaksi ja mikä on todellisuudessa omaa pelkoa tai jotain sellaista, josta ei uskalla puhua.
Joensuun elämään kirkon tai seurakunnan arki ei enää ulotu. Hän on aina kuitenkin arvostanut kirkon toiminnan sivutuotteena syntyvää tulosta: yhteisöjen muodostumista.
– Yhteisön muodostuminen tarvitsee usein jonkin kattoajatuksen, joka sitoo ihmiset samaan paikkaan. Yhteisöt ovat rikkaus, jota olen itse kaivannut. Olen nähnyt aina niiden arvon todella suurena.
Hetket elävät, myös keikoilla
Musiikintekijänä Joensuu etsii kiinnostavia, miellyttäviä ja kauniita kulmia esimerkiksi rytmisyydestä, melodisuudesta, harmonioista tai sanoittamisesta.
”Mua ei ole koskaan haitannut tehdä tosi henkilökohtaisia kappaleita.”
Hänelle musiikin merkitys nousee oman sisäisen maailman louhimisesta ja sen kanssa kommunikoinnista.
– Vaikka inspiroidun ja vaikutun asioista, joita tapahtuu mun ulkopuolella, lopulta löydän musiikkini sisällön jostain omista syövereistäni. Se on johtanut mua siihen ajatukseen, että mua ei ole koskaan haitannut tehdä tosi henkilökohtaisia kappaleita.
Musiikki muuttuu Joensuun mielestä tärkeäksi silloin, kun se kolaroi muiden ihmisten kanssa.
– Teen musiikkia periaatteessa ensin aina itselleni. On mahtavaa, että esimerkiksi jokin itseä ilahduttava rytmi aiheuttaa samankaltaisia reaktioita myös muissa: että joku toinen näkee siinä jossain määrin samaa kuin minä.
– Haluan ajatella asiaa niin, että mitä syvemmältä mä pohdin omaa elämääni, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sillä on yhteys muihin ihmisiin.
”Tykkään siitä, että asiat ovat keikoilla elossa myös itselleni.”
Joensuu hakee samankaltaista yhteyttä myös keikoilla. Hän ei juurikaan harrasta valmiiden settilistojen kanssa keikkailua.
– Keikoilla hetket ovat niin ohimeneviä, ja se on todella pieni hetki tai alue, milloin asiat tapahtuvat. Tykkään siitä, että asiat ovat keikoilla elossa myös itselleni.
– En ole halunnut ainakaan toistaiseksi rakentaa ennalta live-esiintymistäni käsikirjoitetuksi kokonaisuudeksi. Livessä saa tapahtua kaikenlaista: se on yhdessä jaettu hetki, joka menee, miten menee.
Mikko Joensuu
- Syntynyt vuonna 1986.
- Suomalainen muusikko, laulaja-lauluntekijä.
- Julkaisi kehutun Amen -albumitrilogian vuosina 2016–2017.
- Palkittu vuonna 2017 Teosto-palkinnolla Amen 1 ja Amen 2 -levyjen sävellyksistä, sanoituksista ja sovituksista.
Julkaisi tuoreimman albuminsa Long Ark tammikuussa 2024. - Nimeää esikuvikseen artisteja, joita yhdistää jonkinlainen musiikintekemisen vapaus: Bob Dylan, Scott Walker, Radiohead ja Dolly Parton.
- Viimeisimpänä levylautasella pyörinyt Moondog-yhtyeen levy.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.