Mitä kuuluu, kysyvät saapaslaiset koululaisilta

Nyt se sitten tapahtuu! KouluSaapas laajenee yläkoululta alakouluun. Miten pikkukoululaiset ottavat saapaspäivystäjät vastaan? Ensikohtaaminen on aina jännittävää.

Nuorisotyönohjaajan Johanna Aho-Vinkan viimeviikkoisiin tuumailuihin pienestä tutinasta lähdön edellä yhtyivät viisi muuta saapaspäivystäjää Tyrnävän seurakuntatalolla.

Torstaiaamuna tämä joukko kaiveli isokokoisesta kassista käyttöönsä värikkäitä liivejä saapaskuvineen: juuri niistä koko maassa tunnetaan Saapas-toiminnan vapaaehtoispäivystäjät.

Tyrnävällä KouluSaapas aloitti päivystyksen Kuulammen yläkoululla tämän vuoden alussa ja jo silloin suunnitelmissa oli selvittää, tarvittaisiinko myös alakouluissa aikuisia, joilla on välitunnilla aikaa lasten kuulumisille.

Rantaroustin kouluun oli torstaiaamuna lähdössä Aho-Vinkan lisäksi Ella Riiski, Helena Lithovius, Kaisa Määttä sekä Tyrnävän seurakunnan diakoniatyöntekijä Piritta Aatsinki.

Vapaaehtoiset saapaspäivystäjät tunnistaa huomioliivistä, jota koristaa saappaan kuva.

Päivystäjä juttelee nuorten ehdoilla

Saapaslaiset eivät tarjoa Tyrnävällä oppilaille erityistä toimintaa, vaan heidän työvälineitään ovat kuuntelevat korvat. Saapaspäivystäjiltä sujuu kysymys, mitä kuuluu, miten menee.
Juttu lähtee liikkeelle nuorten tarpeista.

Aho-Vinkka kertoo, että kouluilla vieraillaan niin sanottujen pitkien ulkovälituntien aikana joka toinen viikko.

Yläkoulun henkilöstö on ennättänyt antaa KouluSaappasta hyvää palautetta. Turvallisia, kuuntelevia aikuisia ei ole liiaksi lasten ja nuorten parissa.

Aho-Vinkka toteaa maaseutupitäjän eduksi sen, että monet koulun opettajat ja seurakunnan työntekijät tuntevat toisensa. Tuttuus onkin helpottanut Saappaan käynnistämistä perunapitäjän kouluilla.

Tyrnävällä KouluSaappaassa toimii kuusi vapaaehtoista ja lisää yli 18-vuotiaita saapastelijoita otetaan mielellään mukaan.

Tutustuminen ottaa aikansa

Saapaspäivystäjät ennakoivat lähtötunnelmissaan, että alakouluikäiset todennäköisesti ottavat heidät vastaan ilman kummasteluja, keitä pihalla olevat uudet aikuiset ovat.

– Yläkoulussa yhteyden saaminen nuoriin on pitänyt aloittaa pienestä: jo katsekontaktin saaminen on joskus hyvä asia, Helena Lithovius ja Kaisa Määttä kertovat.

Lithovius myöntää, että nuorten varauksellisuus on ollut hieman yllättävää.

Hänelle isompien koululaisten pariin meneminen on sisältänyt itsensä haastamista.

– Kaupoissa nuoret liikkuvat usein porukoissa, mikä saattaa herättää jonkinlaista vierauden tunnetta muissa asiakkaissa. Kyse ei ole pelosta mutta olen ajatellut, että minun on hyvä kohdata niin nuoria kuin vanhoja tyrnäväläisiä.

Aho-Vinkka tietää kokemuksesta, että pieni kyräily ensi alkuun kuuluu asiaan, kun ollaan tekemisissä nuorten kanssa. Pienempien lasten kesken tällaista tuskin on.

Saapaslaisten työvälineitä ovat kuuntelevat korvat. Saapaspäivystäjiltä sujuu kysymys, mitä kuuluu, miten menee.
Juttu lähtee liikkeelle nuorten tarpeista.

VAPAAEHTOISET KANNATTALEVAT SAAPASTA

• Valtakunnallinen Palveluoperaatio Saapas perustettiin 1970-luvulla tarjoamaan nuorille turvallisten aikuisten tukea festivaaleilla. Toiminta on laajentunut festareilta kaduille, kouluihin ja verkkoon.
• Vuosittain Saapas kohtaa noin 20 000 nuorta. Saappaassa on mukana noin 500 vapaaehtoista, joita tukevat nuorisotyön ammattilaiset.
• KouluSaapas käynnistyi vuonna 2022 ensimmäisenä Kajaanissa. Alakouluikäisille suunnattu KouluSaapas aloitti keväällä 2023 Turussa.
• Seurakuntien lisäksi Saapas-toimintaa järjestävät kunnat ja eri yhdistykset.
• Saappaan palveluja koordinoi Lasten ja nuorten keskus ry