Paastoperinne ja kutsu olennaisen äärelle kiinnostaa suomalaisia

Kirkon syksyllä 2024 julkaistussa nelivuotiskertomuksessa todetaan, että Suomen ev.lut kirkossa kristillinen hengellisyyden tuntemus ja harjoittaminen ovat murroksessa.

Näihin muutoksiin liittyen kirkko pitää kuitenkin yhä enemmän esillä hengellisyyden harjoittamisen käytäntöjä, joissa on huomioitu kokonaisvaltaisen hengellisyyden merkitys ja tarve. Tällaisia käytäntöjä ovat muun muassa erilaiset retriitit, hiljaisuuden harjoittaminen, hiljaisuuden jooga, kristillinen meditaatio ja pyhiinvaellukset.

Pyhiinvaelluksen ja meditaation rinnalla paastoperinne on ikiaikainen: kristityt ovat paastonneet varhaisista ajoista saakka.

Suomessa kiinnostus paastoperinteeseen on nousussa. Nykyajan ihmiselle paasto tarjoaa työkaluja ja neuvoja olennaiseen keskittymisestä. Tekemistä rauhoittamalla ja elämän päivittäisiä rutiineja yksinkertaistamalla voi tavoitella myös mielen rauhoittamista.

Seurakunnat kutsuvat tuhkakeskiviikon messuihin  

Yksi esimerkki lisääntyneestä kiinnostuksesta paastonaikaan ovat tuhkakeskiviikon messut. Tänä vuonna 5. maaliskuuta seurakunnat ympäri Suomen järjestävät tuhkakeskiviikon messuja.

Tuhkakeskiviikon messu on kirkkovuoden ainoa erityinen katumusjumalanpalvelus. Messun painopiste voi olla joko katumuksessa, syntien tunnustamisessa, tai paastoon valmistautumisessa. Tietoisuus omasta virheellisyydestä ja puutteista voi johdattaa armon ja anteeksiannon äärelle.

Messussa voidaan osallistujien otsaan piirtää tuhkaristi katumuksen merkiksi. Tuhka on Raamatussa katumuksen, paaston ja kaiken katoavaisuuden vertauskuva.

Vauhdin hidastamisen myötä ihminen voi löytää tilaa henkisyydelle ja hengellisyydelle.

Kohtuullistamisen ja yksinkertaistamisen voi ulottaa elämän eri osa-alueille. Tietoinen, kestoltaan määritelty karsiminen aineellisesta hyvästä ja nautinnoista, esimerkiksi ruoasta tai kuluttamisesta, voi kasvattaa kykyä keskittyä olennaiseen ja antaa malttia kuunnella sydämen ääntä. Vauhdin hidastamisen myötä ihminen voi löytää tilaa henkisyydelle ja hengellisyydelle.

Kirkkohallituksen jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntijan Terhi Paanasen mukaan paaston ajatus elämän yksinkertaistamisesta puhuttelee kaikenikäisiä:

– Ihmisten näyttää olevan vaikea löytää  tapaa viettää 40 päivän paastoa. Monilta paasto, jossa kieltäydytään esimerkiksi herkuista, jää helposti kesken. Kirkon paastokalenteri tarjoaa paastonajan päiville pieniä haasteita, jolloin paaston voi ikään kuin aloittaa uudestaan joka päivä.

Ekopaasto kutsuu kokeilemaan kestävämpää elämäntapaa

Tuhkakeskiviikkona 5.3. käynnistyy myös kirkon vuosittainen Ekopaasto-kampanja, jossa innostetaan suomalaisia mukaan kestävän kehityksen huomioivaan elämäntapaan.

Kampanjan taustalla on syvä huoli luonnosta ja ilmastonmuutoksesta ja halu suojella luontoa omia elämäntapoja ja valintoja kohtuullistamalla. Kampanja rohkaisee kohtuuteen ja vastuullisuuteen. Tarkoituksena on vahvistaa ihmisten luontosuhdetta tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

Paastokalenterin voi löytää kirkon ja seurakuntien verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista sekä verkkosivulta evl.fi/paastokalenteri  mistä kalenterin voi vaikka tulostaa omalle seinälle.