Päivän työ: Monenlaisia kohtaamisia

Lämpimät onnittelut ja Taivaan Isän siunausta. Näin lukee kortissa, jonka allekirjoitan ja sujautan kirjekuoreen aina viikon alkajaisiksi. On ilo saada muistaa seurakuntalaisia heidän merkkipäivänään. Toivon, että näen heitä sitten syksyllä yhteisillä syntymäpäivillä ja toki jo ennenkin. 

Kodeissa käyn mielelläni kun kutsutaan, oli sitten kyse juhlahetkestä tai ihan arjen erilaisista hetkistä. Kohtaamiset ovat aina arvokkaita. 

Ihmisten arjen kirjo tulee tutuksi

Viraston ovi käy useampaan otteeseen. Yksi ostaa adressin poismenneelle läheiselleen ja toivoo, että kirjoittaisin sen. Toinen miettii, voisiko hän toimia vapaaehtoisena. Kolmas pohtii lukuja: syntyykö meille Lumijoelle lapsia, säilyykö tasapaino kastettujen ja haudattujen osalta. Joku poikkeaa lämmittelemään, on niin kylmä viima. Mikä ihana kirjo pienen paikkakunnan ihmisiä ja kohtaamisia arjen keskellä!

Kohtaamiset jatkuvat puhelimitse ja sähköpostitse. Vanhemmat soittavat lapselleen kasteaikaa tai varaavat kirkkoa vihkimistä varten. Joku pohtii, voidaanko hänet sitten aikanaan haudata mummon kanssa samaan hautaan. 

Kesän haudanhoitosopimuksetkin ovat jo jollakulla mielessä. Yksi seurakuntalainen pyytää käymään, haluaisi jutella. Ja eräs soittaa itkien: isä kuoli, mitä nyt pitäisi tehdä? Otan osaa ja kysyn, pääsisikö hän käymään.

Haluaisin kaikin tavoin jakaa ihmisille valoa ja toivoa.

Työni on monien erilaisten kohtaamisten työtä. Se on sanoja, lohdutusta, kuuntelua, asioiden järjestelyä, itkua ja naurua – työtä isolla sydämellä.

Nyt alkuvuonna olen kiinnittänyt huomiota siihen, että erilaisissa koulutuksissa puhutaan paljon yksinäisyydestä ja ulkopuolelle jäämisestä, samoin kohtaamisista ja läsnäolosta – siitä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, näkeekö ihminen valon ja toivon elämässään.

Näitä ajatuksia peilaan omaan työhöni. Peilaamme niitä myös koko seurakunnan toimintaan. Haluaisin kaikin tavoin jakaa valoa ja toivoa ihmisille.  Selailin ostamaani rukouskirjaa. Sieltäkin valo tulee vastaan esimerkiksi Kaisa Karirannan rukouksessa: ”Valon voima! Kaikenlaista sinä, Jumalani, osaat luoda, hyvä ihme!  Kaikkivaltias, kun kuvittelen, että kukaan ei voi auttaa, kun luulen jääväni yksin mahdottoman edessä, anna minun muistaa. Sinun voimasi on ihmeellinen.”

Tulossa on kivoja tilaisuuksia kevääseen

Osa päivistäni menee kevättä valmistellen. Tulostan mainoksia ilmoitustauluille ja välitän niitä somekanaville ja kotisivuillemme. Välillä istahdan Teams-palaveriin, jossa mietimme tiedottamista. 

On tulossa kivoja juttuja keväälle. Koko perheen talvitapahtuman päätimme siirtää pois laskiaiselta, maaliskuun puoliväliin, jotta saamme lomailla rauhassa ja tempaista sitten hyvillä mielin Yhteisvastuulle ja nuorille. 

Maaliskuun lopulla on luvassa Juhani Tikkasen konsertti. Maaliskuulla pääsemme myös  harjoittelemaan öylättien tekoa. Se on yksi seurakuntamme vapaaehtoistehtävistä. Nuoret pääsevät pian laulamaan uusista laulukirjoista, sillä leimasin juuri käyttöön uunituoreet punaiset Nuoren seurakunnan veisukirjat.

Voisi kuvitella, että pienessä seurakunnassa olisi vain vähän työtä. Voin kyllä todeta, että paljon meillä on kaikkea ja paljon on työtä. Omakin työni on hyvin laaja-alaista ja moneen eri työalaan liittyvää. Joskus se on yksinäistä, mutta tukeakin saa monilta tahoilta. Tänään kokoonnumme Teams-kokoukseen yksin diakoniatyötä tekevien kanssa. Viime viikolla kokoonnuimme rovastikunnan diakoniatyöntekijöiden kesken. Nämä ovat tärkeitä mahdollisuuksia ajatustenvaihtoon.

Istahdan vielä hetken koneella: kirjaan tilastot, kirjoitan esirukouksen sunnuntaille ja vastaan sähköposteihin, pyydän tarjouksen pöytäliinakankaista.  Päivällä käyn kaupassa, sillä tarvitsen jotakin kahvipaussien ja kirkkokahvien tarjoiluun. Illasta suuntaan vielä kokoukseen.

Nostan katseeni ja katson hymyillen ulos ikkunasta. Pirjo Kantalan sanoin: ”Talviauringon Jumala. Lumihiutaleiden tanssi on kuin katselisin enkelien piirileikkiä sinun valosi valtakunnassa. Hipaiset meitä pyhyytesi kirkkaudella ja keveydellä keskellä talvea ja jäätä.”

• Päivän työ -sarjassa kirkon työntekijät kertovat omasta työstään ja sen synnyttämistä ajatuksista.