Rauhan Tervehdyksen kysely: Kolehdit herättävät voimakkaita tunteita

Somekyselyyn vastanneet kertovat, että kolehtikohteella on merkitystä heidän rahalahjoituksensa suuruuteen. Joskus kolehti jätetään myös kokonaan antamatta – mutta miksi? Syyt selviävät kyselyvastauksista.

Isolle joukolle kirkkovieraista kolehtikohteella, sillä mihin rahaa kerätään, on merkitystä oman lahjoituksen suuruuteen.

Eräs Rauhan Tervehdyksen lukijoista kirjoittaa: ”Minulla on aina (kirkossa) mukana erisuuruisia rahoja, esimerkiksi 5 ja 10 euron seteli. Kuultuani kolehtikohteen valitsen rahan. Jos kohde on vastoin arvomaailmaani, esimerkiksi konservatiivinen tai naispappeutta vastustava (järjestö), laitan pienemmän rahan. Silti aina jotakin.”

Rauhan Tervehdyksen pienimuotoisessa verkkokyselyssä lukijoilla oli viime viikolla mahdollisuus kommentoida nimettömänä kolmea kirkkokolehtiin liittyvää väitettä.

Oman näkemyksensä sai kertoa kolmeen väittämään: Kolehtikohteella on vaikutusta lahjoitukseni suuruuteen, Osalle kohteista en lahjoita lainkaan rahaa ja Kolehteja saavien järjestöjen toiminnasta sekä niiden arvoista tulisi kertoa jumalanpalvelukseen osallistuville nykyistä tarkemmin.

Kyselyyn vastaajia oli 64.

Luottamusta kirkkoon löytyy

Ensimmäisen väitteen kanssa samaa mieltä on lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Yksi osallistuneista kommentoi kohteen merkitystä näin: ”Mieluiten osallistun paikallisiin tai lähelle tuleviin kohteisiin. Mikäli en ymmärrä, mihin kolehti oikeastaan on suunnattu – kaikista kohteista ei vain saa selvää – saatan jättää antamatta kokonaan.”

Useammassa vastauksessa korostuu luottamus seurakuntaan. Tästä kertovat muun muassa toteamukset ”kirkko on valinnut monipuolisesti kohteensa” ja ”seurakunta osaa valita kohteet oikeudenmukaisesti”.

Kolehti nähdään myös lahjana Jumalalle ja siksi kaikensuuruista lahjoitusta pidetään tärkeänä.

Osaa kolehdeista vieroksutaan

Noin 60 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä ”Osalle kohteista en lahjoita lainkaan rahaa” -väitteen kanssa.

Eräs lukija perustelee omaa boikottiansa näin: ”En halua lahjoittaa rahaa tahoille, jotka toimivat vastoin arvojani, esimerkiksi syrjivät naisia tai seksuaalivähemmistöjä, mutta ongelma on siinä, että kirkossahan ei näistä avoimesti puhuta.”

Näkemysten kirjosta seurakuntalaisten keskuudessa kertoo toinen mielipide: ”En lahjoita niihin kohteisiin, jotka toimivat Raamatun opetuksen vastaisesti, esimerkiksi Pride yms.”

Lukijat kertovat olevansa varovaisia niiden kolehtikohteiden kohdalla, joiden sisältö koetaan ulossulkevaksi. Lahjoitus jää myös antamatta ”kokouksien järjestämiseen ja liberaalien toimintaan”.

Antamatta jättäminen ei ole kaikille helppo asia: ”Harvoin kehtaan olla antamatta yhtään mitään, mutta kolehtihaaviin voi kuitenkin tipahtaa erittäin pieni summa, jos kohde on jotain erityisen epämieluisaa”.

”Kyllä” lisäinformaatiolle

Viimeinen väite, kolehtikohteista tulisi kertoa nykyistä tarkemmin, saa vastaajilta kannatusta (61 prosenttia), mutta iso osa (39 prosenttia) torppaa ajatuksen perustellen sitä muun muassa näin: ”jokainen voi itse selvittää lisätietoja, jos haluaa” ja ”kohteista voisi kertoa laajemmin Rauhan Tervehdyksessä. Jumalanpalvelusten yhteydessä riittää muutama lause”.

Lisäinformaatiota kaipaava kirjoittaa kriittisesti: ”Ehdottomasti pitää kertoa, mikä on se taho, mille kerätään ja mitkä ovat sen arvot. Kirkko on eriskummallinen arvoyhteisö: se nimenomaan elää ja hengittää arvojaan, mutta on ainakin seurakuntalaisten suuntaan sokea tai mykkä sille, että kirkon sisällä on paljon erilaisia ja jopa vastakkaisia arvoja.”

Seurakunnan työntekijä paljastaa kokemansa ristiriidan: ”Haluaisin työntekijänä vaikuttaa kolehtikohteisiin. Joskus on ollut ristiriitainen tunne esirukouksen jälkeen ilmoittaa kohde, joka ei tue sitä, minkä puolesta juuri rukoiltiin.”

***

Poimintoja Rauhan Tervehdyksen kyselyn lukijakommenteista

Väite 1: Kolehtikohteella on merkitystä lahjoitukseni suuruuteen.

  • ”Jos tiedän, että kohde on järjestö, jonka perusopeista olen selkeästi eri mieltä, ja rahat menee nimenomaan järjestön toimintaan, ei toimintaa tee mieli tukea. Jos rahat menee esimerkiksi lähetystyöhön tai humanitaariseen apuun, ei ole niin suurta merkitystä, vaikka apu olisi menossa minulle vähemmän mieluisan järjestön kautta.”
  • ”Kotimaan pienituloiset perheet ovat usein mielestäni etusijalla, samoin lasten ja nuorten tukeminen.”
  • ”Jos tiedän esimerkiksi, että seurakunnan musiikkitoimintaa tuetaan budjettivaroista, voin jättää laittamatta.”
  • ”Lahjoitan saman verran kaikille kohteille.”
  • ”Minulle on tärkeää tietää, keitä kohde palvelee ja millainen esimerkiksi tuettavan järjestön teologinen näkökulma on.”
  • ”Haluan tukea omasta mielestäni tärkeitä hankkeita, esimerkiksi lukutaitoa ja koulutusta, ammatin ja työn saamiseen tähtäävää toimintaa, terveyteen jollakin tavoin liittyviä projekteja.”

 

Väite 2: Osalle kolehtikohteista en lahjoita lainkaan rahaa.

  • ”Harvoin kehtaan olla antamatta yhtään mitään, mutta kolehtihaaviin voi kuitenkin tipahtaa erittäin pieni summa, jos kohde on jotain erityisen epämieluisaa.”
  • ”En lahjoita rahaa järjestöille, jotka vastustavat tasa-arvoista avioliittolakia ja pyrkivät eheyttämään seksuaalivähemmistöjä. Myös naispappeuden vastustajat jäävät ilman mun rahoja.”
  • ”Koen, että tällä kyselyllä on tarkoitus jollain tavalla johdattaa ihmisiä ajattelemaan pahasti heitä kohtaan, jotka eivät koe naispappeuskysymystä omakseen. Kukaan ei tunnu ajattelevan asiaa siltä kannalta, että toisille se hengellinen liike on koti ja kodin tunne ja yhteys löytyy juuri siitä omasta herätysliikkeestä.”

 

Väite 3: Kolehtituloja saavien järjestöjen toiminnasta ja niiden arvoista tulisi kertoa seurakuntalaisille nykyistä enemmän.

  • ”Joskus toki voisi laajemminkin kertoa kohteesta, esimerkiksi kirkkokahvien yhteydessä. Järjestöjen toiminta on arvokasta riippumatta siitä mitä he pappeuteen liittyvistä asioista ajattelevat.”
  • ”Kolehti on henkilökohtainen asia, kuten uskokin. En kaipaa siihen pitkiä selvityksiä. Parhaiten tuen niitä, jotka ovat sydäntäni lähellä. Mutta miksi vihoittelisin muillekaan?”
  • ”Liiallisessa arvojen erottelussa saattaa näkyä esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen kohteeseen, mikä voi vääristää lahjoittajan mielikuvaa siitä.”
  • ”Ehkä lisätiedot auttaisivat avaamaan kukkaronnyörejä.”
  • ”Olisi hyvä tietää miten antamani raha edistää Jumalan valtakunnan työtä. Voi olla, että jotkut oletukseni jopa osoittautuisivat vääriksi.”

 

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Riitta Hirvonen

Kolehdin kantamisen perinne on kirkossa pitkä. Kolehdin taustalla on Uudessa testamentissa, muun muassa Korinttilaiskirjeessä, ilmaistu kehotus uhraamiseen ja puutteessa olevien auttamiseen.

Kolehtikohteita on neljänlaisia: kirkkohallituksen ja hiippakunnan määräämiä ja kirkkohallituksen suosittelemia. Sen lisäksi seurakunta voi vapaasti päättää yli puolesta kolehteja.

Kirkkohallituksen määräämiä kolehtikohteita on viime vuosina ollut noin 28–32. Jumalanpalveluspyhiä on kaikkiaan noin 70.

Kirkkokolehdit ovat nousseet syksyllä keskustelunaiheeksi niin kutsutun Venäjä-kohun jälkeen, kun julkisuudessa on puitu, tuleeko kirkoissa kerätä varoja lähetysjärjestöille, jotka tukevat Inkerin kirkon toimintaa.

Kirkkohallituksen ensi vuoden kolehdeista päätetään tänä syksynä tavallista myöhemmin. Syyskuuhun suunnitellut päätökset lykkääntyvät lokakuun loppupuolelle. 24. lokakuuta on piispainkokous, jossa piispat mahdollisesti ottavat asiaan kantaa.

Kohu näkyy myös Rauhan Tervehdyksen pienimuotoisessa kyselyssä. Vastaajat argumentoivat puolesta ja vastaan rahankeräämistä järjestöille, joiden työntekijöitä on vihitty papiksi Inkerin kirkossa ja jotka vastustavat naispappeutta.

Koska näkemyserot ovat kirkon arkea, olisiko kyselystä hyvä ottaa onkeen monen toive siitä, että kolehtikohteita avattaisiin messussa aiempaa enemmän.

Kukaan tuskin esittää pitkää luentoa aiheesta, mutta esirukouksen jälkeisessä esittelyssä voitaisiin pyrkiä aiempaa avoimempaan informaatioon. Sen ovat kansalaisille velkaa ennen kaikkea rahalahjoituksen saajat.

Kyse olisi reiluudesta ja seurakuntalaisten arvostuksesta. Rauhan Tervehdykselle todetaan: ”Sekin olisi hyvä sanoittaa, että kolehtia ei todellakaan ole pakko antaa. Myös siitä, millaiset arvot taholla on, tulisi puhua enemmän.”


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää