Saapaslaiset tulevat juttusille

Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan tänä keväänä lapsia ja nuoria.

Etsivää nuorisotyötä tekevä palveluoperaatio Saapas on yksi valtakunnallisista keräyskohteista.

Saapas-päivystäjät toimivat keskustelukumppaneina ja avun antajina siellä missä nuoret viettävät aikaansa.

Saappaan toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Lasten ja nuorten Keskus ry.

Mitä nuorilla on mielen päällä?

Vaikka Saapas-toiminta loppui Oulun seurakuntayhtymässä 2000-luvun alussa, monella muulla paikkakunnalla, esimerkiksi Jyväskylässä, ”saapastelu” jatkuu yhä.

Saapas-päivystäjät kulkevat kaduilla tapaamassa nuoria, ja NettiSaapas kohtaa heitä sosiaalisessa mediassa. Kysymys nuorille kuuluu, mitä heillä on mielen päällä.

Näin suunnittelija Ville Viljakainen Lasten ja nuorten keskuksesta vastaa kysymykseen, mitä Saappaalle kuuluu, kun toimintaa on jatkunut jo 50 vuotta:

– Kiitos, erittäin hyvää kuuluu. Viime vuodet Saappaan ympärillä ovat olleet kasvun aikaa. Saappaan voi sanoa voivan nyt paremmin kuin pitkään aikaan.

Kaduilla on liikuttu koronasta huolimatta

Viljakaisen mukaan KatuSaapasta on tehty, vaikka korona on vaikeuttanut nuorisotyötä kaduilla.

– Pandemian aikana on syntynyt jopa uusia katusaapasryhmiä. Niitä on tällä hetkellä kaikkiaan koko maassa 23 aktiivista porukkaa.

– Osa saapasryhmistä toimii kaduilla, osa pelkästään netissä.

Viljakainen kertoo, että Yhteisvastuukeräyksen varoilla Saapas-toimintaa laajennetaan uusille paikkakunnille ja myös kouluihin.

– Olemme saaneet terveisiä, että Saappaan olisi hyvä toimia myös kouluissa. KouluSaapasta pyritään käynnistämään jo tämän vuoden aikana.

– KouluSaapas voi toimia koulun tiloissa arkisin, mutta myös viikonloppuisin – tai olla mukana vaikkapa leirikoulussa, Viljakainen kertoo suunnitelmista.

Saapaslaiset ovat kuin iso perhe

Viljakaisen mukaan yksi ilonaihe saapaskuulumisten joukossa on se, että saapasteluun on lähtenyt mukaan seurakunnan rinnalle myös monia kuntia.

– Kunnat ja seurakunnat tekevät Saapasta yhdessä muun muassa Sipoossa ja Lapinlahdella.

Saappaan vapaaehtoisissa toimii hyvin eri-ikäisiä ihmisiä.

– Osa päivystäjistä on 18-vuotiaita, mutta mukana on myös seitsemänkymppisiä.

Viljakainen kuvaa saapasväkeä eri puolilla Suomea isoksi perheeksi ja ystäväpiiriksi. Se koostuu ihmisistä, jotka haluavat olla nuorille turvalliseksi tunnistettavia aikuisia.

– Liikkuivatpa päivystäjät kaduilla, festareilla, netissä tai kouluissa, tärkeimmässä osassa ovat aina kohtaamiset nuorten kanssa.  Aina mennään heidän jutuilleen, Viljakainen kuvailee.

Saappaan tausta on nuorisofestivaaleilla

• Keväällä 1972 joukko seurakuntien nuorisotyöntekijöitä aavisti, että Vantaan Keimolan moottoriurheilukeskuksessa järjestettävä suosittu rock-tapahtuma tulee aiheuttamaan riskin tapahtumaan osallistuville nuorisojoukoille.
• Työntekijät pelkäsivät alkoholin ja huumeiden käyttöä huvialueella.
• Nuorisotyöntekijöiden ennakointi osoittautui oikeaksi.
• Tästä tapahtumasta alkoi seurakuntien festivaalitoiminta. Se laajeni nopeasti Helsingin lisäksi muun muassa Tampereelle ja Jyväskylään.
• Kolmisen vuotta myöhemmin seurakuntien päivystyksestä nuorisotapahtumissa ryhdyttiin käyttämään nimeä Palveluoperaatio Saapas.
• Ensimmäiset Oulun seurakuntayhtymän saapaspäivystykset olivat 1970-luvun puolivälissä Kuusrock-festivaalissa. Jokaviikkoinen toiminta alkoi niin kutsutun kristalliyön nuorisomellakoiden jälkeen vuonna 1990. Saapas-toiminta lakkautettiin yhtymän toimintana 2000.
• Tänä päivänä Saapas toimii Karjasillan seurakunnassa, vaikkakin se on koronan vuoksi pienimuotoista.
• Etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa laajennetaan uusille paikkakunnille Yhteisvastuukeräyksen tuotolla. Uutena asiana on KouluSaapas-työn käynnistäminen.