Sittenkin uusia kanttoreita

”Mistä seurakuntiin tulevaisuudessa kanttoreita?” ”Pohjoisen kirkkomusiikin tulevaisuus on uhattuna.”

Huolestuneita otsikoita ilmestyi lehtiin syksyllä 2016, kun Oulun ammattikorkeakoulu uutisoi aikomuksensa lopettaa kirkkomusiikkikoulutuksen.

Näin tapahtuikin eikä uusia kanttoriopiskelijoita enää otettu taloon.

Opintonsa aloittaneet, talossa sisällä olevat opiskelijat olivat opettajiensa lailla pettyneitä. Opiskelijoista alkoi tuntua, että myös kirkkomusiikin opiskelijayhdistys Cadenza voisi päättää toimintansa, sillä uusia jäseniä yhdistykseen ei olisi tulossa.

– Kuljimme noihin aikoihin päät painuksissa, muisteli opiskelijayhdistyksen tunnelmia ammattikorkeakoulun urkusalissa cembaloa soittava Teresa Keskisipilä reilu viikko sitten.

Hän oli ennättänyt aloittaa kirkkomusiikin opiskelut, kun päätös lakkautuksesta tehtiin.

Vaikka kanttoriksi valmistunut, mutta opiskelujaan eteenpäin jatkava Keskisipilä puhuu alakuloisista fiiliksistä opiskelijoiden parissa, keväällä 2020 yhteishaun aikaan koulussa kuljetaan aivan toisenlaisissa mielialoissa.

Nyt päällimmäinen tunne on toiveikkuus.

Hyvä mieli poiki  matkan New Yorkiin

Keskisipilän mukaan pimeyteen alkoi tulla valoa viime syksynä. Silloin voimistuivat huhut uudenlaisen kaksoiskelpoisuuden antavan musiikkipedagogin opintojen alkamisesta Oulun ammattikorkeakoulussa.

Nuoret innostuivat: eikö vuosikymmenien perinne kanttoreiden koulutuksesta Oulussa katkeaisikaan surullisesti?

Kun uusi tutkinto varmistui todeksi, nuoret saivat opiskelijayhdistyksessä intoa valmistella haaveilemaansa mestarikurssimatkaa New Yorkiin.

Tämäkin halutaan kertoa, sillä uudistettu musiikkipedagogin tutkinto on iso asia ammattikorkeakoulussa.

Matka on edessä kuukauden päästä. Lähtijät ovat innoissaan.

Erityisesti ammattikorkeakoulun urkumusiikin lehtori Ismo Hintsala on iloinen siitä, että opiskelijat pääsevät kertomaan tunnelmiaan, kun uudesta musiikkipedagogin koulutuslinjasta kerrotaan.

Koulutus vastaa tarpeisiin työelämässä

Kevään 2020 yhteishaussa olevassa musiikkipedagogin koulutuksessa opiskelija voi valita pääaineekseen kirkkomusiikin.

– Koulutus on laaja-alainen, Hintsala kertoo ja antaa esimerkkejä:

– Uuden tutkinnon opiskellut musiikkipedagogi voi toimia kanttorina kirkon virassa, mutta lisäksi soiton- ja laulunopettajana musiikkiopistossa tai yrittäjänä musiikkialalla.

– Hän voi tehdä myös näitä kaikkia yhtä aikaa.

Hintsalan mukaan musiikkipedagogin työ koostuu yhä useammin työtehtävistä useissa eri työpaikoissa.

– Työllistymismahdollisuudet paranevat, hän toteaa.

Hintsala on kuullut, että juuri tällaiselle laaja-alaiselle koulutukselle on tällä hetkellä kysyntää työmarkkinoilla, kuten seurakunnissa.

Hän kertoo, että musiikki on jo nyt tärkeässä roolissa esimerkiksi kirkon varhaiskasvatuksessa.

Uudenlainen koulutus alkaa ensi syksynä Linnanmaan kampuksella, jonne ammattikorkeakoulu muuttaa.  Jatkossa kanttoriopiskelijoiden yhteydenpito seurakuntiin tiivistyy, koska aiempaa enemmän harjoittelupaikkoina ovat myös seurakuntien kirkot.

Hintsala pitää muutosta hyvänä, sillä esimerkiksi tuomiokirkossa ja Karjasillan kirkossa urut ovat korkeatasoiset ja innostavat opiskelemaan.