Suuri lahja pienessä lapsessa

Monille unelmien joulu on ulkomailla tai mökki-idyllissä Lapissa. Tapio Luoma ei haaveile joulusta muualla kuin Turun kodissaan, arkkipiispan virkatalossa.

– Saan viettää siellä läheisteni parissa sellaista joulua, jota haluan. Jouluuni kuuluu rauhallista olemista, vaikka myös työtehtäviä. Mutta ne ovat minulle mieluisia.

Yksi joulun ajan menoista on kirkkokuntien yhteinen Ekumeeninen joulu -tilaisuus. Se näytetään televisiossa TV1:ssä jouluaattona ennen joulurauhan julistusta.

Arkkipiispan jouluihin kuuluvat myös laitosvierailut.

Jouluaaton hartaudessa Turun tuomiokirkossa Luoma pitää saarnan. Sekin on piispan perinne.

Vaikka töitä on, arkkipiispa Luoma ennättää paneutua joulun ihmeelliseen kertomukseen Raamatussa.

Se sytyttää hänet aina uudelleen.

– Kristillisen uskon sanoma ihmiseksi syntyneestä Jumalasta on mullistava ja pohjattoman rikas. Siitä riittää ammennettavaa joulu joulun perään.

Seimessä syntynyt antaa kunniaa vähäisimmille

Vuosi sitten jouluaattona tuomiokirkon hartaudessa Tapio Luoma houkutteli kuulijoitaan katsomaan mielikuvissaan näkymää jouluseimeen.

Näin hän puhui: ”Joulun kynnykseltä avautuu näkymä betlehemiläiseen eläinsuojaan ja Jumalaan, joka rakastaa luomaansa maailmaa ja ihmistä. Koska ihminen ei voi tavoittaa kaikkivaltiasta Jumalaa, Jumala tuli luoksemme ihmisenä. Koska ihminen ei voi käsittää ihmeellistä Jumalaa, Jumala antautui käsin kosketeltavaksi avuttomaksi lapseksi.”

Luoman mukaan Jeesuksen syntymään liittyvä tarina Betlehemistä sisältää kaikkea muuta kuin suurta loistoa.

– Eläinsuojassa syntynyt Jeesus julistaa, että juuri vähäpätöinen voi ollakin jotain hyvin merkityksellistä. Jo pienen ihmisen elämä on tavattoman arvokas.

Arkkipiispan jouluaaton viettoon kuuluu hartaus Turun tuomiokirkossa. Kuva: Timo Jakonen/Kirkon kuvapankki

Joulukertomusta voi lukea vähän kerrallaan

Tuttua Luukkaan jouluevankeliumia ”siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn” Luoma kannustaa lukemaan esimerkiksi vähän kerrallaan, jae jakeelta palastellen.

– Jo jouluevankeliumin alku tarjoaa meille kiinnostavia näkökulmia. Alkusanat ankkuroivat tärkeän tapahtuman tiettyyn ajankohtaan maailmanhistoriassa. Ensin mainitaan keisari ja vähän myöhemmin Syyrian maaherra.

Käytettävissä ei tuolloin ollut kelloja eikä muita kehittyneitä ja yhtenäisiä ajanlaskujärjestelmiä. Siksi oli käytännöllistä viitata hallitsijoiden valtakausiin.

– Jeesuksen syntymän tarkka hetki ei ole tiedossa. Silti jouluevankeliumin viesti on selvä: Jumala syntyi ihmiseksi tiettynä aikana tietyssä paikassa. Jeesuksessa Jumala sitoutui meihin ihmisiin ja meidän elämäämme hyvin ainutlaatuisella tavalla.

Jeesuksen elämä alkoi vaivalloisella matkalla

Tapio Luoma pysähtyy mielellään jouluevankeliumin kohdassa, jossa kerrotaan Joosefin ja Marian matkasta verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin.

– Tuo matka oli varmasti vaivalloinen, ja se kertoo minulle siitä, että Jeesus tuntee elämän vaikeudet ja vaivalloisuudet.

– Juuri niiden keskellä Jumala toimii. Jumalalle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Hän tietää, mitä meille kuuluu.

Vuosi sitten Luoma puhui pandemian keskelle tehdyssä joulutervehdyksessään näin: ”Kaikkien epätavallisuuksien ja poikkeuksellisuuksien keskellä Jeesuksen syntymä merkitsee toivoa, koska se muistuttaa, että Jumala ei ole hylännyt meitä. Hän kulkee kanssamme ja johdattaa tulevaisuuteen, olkoot näkymät siihen miten utuisia ja epämääräisiä tahansa. Joulu saapuu myös poikkeuksellisiin oloihin.”

Kristuksen katseen alla tulemme nähdyiksi

Ikonit ja ikonimaalauksen teologia viehättävät Luomaa. Arkkipiispa kertoo, mikä tunnetussa Kristus Kaikkivaltias -ikonissa kiehtoo häntä.

– Kun kuuntelemme hartauspuheita, saatamme olla sanoman suhteen kriittisiä. Analysoimme ehkä hyvinkin tarkasti, mitä meille puhutaan.

– Ikonin idea on siinä, että se katsoo meitä. Jeesus katsoo meitä, ja me saamme hiljentyä ja lopettaa tarkkailun ja jatkuvan analysoinnin. Ikonin edessä olemme Jumalan katseen ja huomion kohteena.

– Oleellista siis onkin, jaksammeko me luottaa ja uskoa siihen, että Jumala katsoo meitä rakastavasti, lempeästi ja levollisesti.

– Myös Raamattua lukiessamme voimme olla kriittisellä mielellä, mutta kuten ikonin, myös Raamatun äärellä saamme ajatella, että Jumala näkee lukijan, minut ja sinut, ja ymmärtää meitä.

Luoman mukaan Jumalan katseen alla ei ole pelättävää, sillä Raamatun mukaan ”teille on syntynyt Vapahtaja”, kuten Luukas kirjoittaa.

– Teidän Jumalanne on tullut lähelle ja on armollinen, arkkipiispa puhuu.

Tapio Luoma muistuttaa, että jouluevankeliumiin kuuluu myös vakuutus Jumalan rakkaudesta: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Tapio Luoma vihittiin arkkipiispan tehtävään kesäkuussa 2018 Turun tuomiokirkossa. Kuva: Timo Jakonen/Kirkon kuvapankki