Toivo saapui Gazaan - Lähetysseura jatkaa työtä vihaa vastaan
Israelissa työskentelevä suomalaislähetti Tarmo Heikkilä iloitsee aseiden vaikenemisesta Gazassa, mutta miettii, miten aluetta hallitaan jatkossa. Miten Gazan jälleenrakennus toteutetaan?

Tarmo Heikkilä on asunut Jerusalemissa koko Gazan sodan ajan. Hän aloitti työt Suomen Lähetysseuran omistaman Felm-keskuksen johtajana syksyllä 2023.
Keskus on avoinna kaikille kansallisesta identiteetistä ja uskonnollisesta ja etnisestä taustasta riippumatta.
Rauhan Tervehdys haastatteli Heikkilää tammikuun alussa, kun uutisointi mahdollisesta aseleposopimuksesta oli vielä vähäistä. Uusi haastattelu tehtiin viikonloppuna, jolloin aseiden vaikenemista odotettiin.
Tammikuun alkaessa Heikkilä totesi, ettei sodan synnyttämästä kyräilevästä ja huolestuneesta tunnelmasta ole vältytty Felm-keskuksessakaan. Hän näki ympärillään, kuinka ihmisten henkinen jaksaminen on koetuksella sodan pitkittyessä.
– Vihamielisyys erilaisuutta kohtaan on lisääntynyt, hän puhui tunnelmasta asuinkaupungissaan Jerusalemissa.

Tarmo Heikkilä sanoo, että Felm-keskus tekee tärkeää ja arvostettua työtä rauhan eteen kolmen uskonnon pyhässä kaupungissa keskellä vaikeaa ja pitkäkestoista konfliktia. Heikkilä on Oulujoen seurakunnan nimikkolähetti.
Tarmo Heikkilä, miten Lähetysseuran työhön osallistuvat ovat reagoineet aselepoon?
– Lähetysseuran paikalliset yhteistyökumppanit Gazassa ja Länsirannalla ovat iloinneet tulitauosta, koska se tuo helpotusta gazalaisten valtavaan kärsimykseen.
– Moni humanitaarisen avun toimija on ryhtynyt valmistelemaan suurempia avustusmääriä Gazaan. Ensimmäisen aselepopäivän jälkeen ei vielä ollut varmaa, miten sodanaikaiset avustuskuljetusten esteet poistetaan aselevon aikana. Toiveena on, että nyt apua saataisiin vihdoin perille sitä tarvitseville.
– Israelin puolella on nähty paljon iloa ensimmäisten panttivankien vapauduttua. Nyt jännitetään, ketkä pääsevät seuraavaksi kotiin ja missä kunnossa he palaavat.
– Kaikki eivät ole kuitenkaan iloinneet aseleposopimuksesta. Israelissa on nähty aselepoa vastustavia mielenosoituksia ja Länsirannalla kansallismielisten siirtokuntalaisten väkivaltaa ja häirintää palestiinalaisia kohtaan.
– Osa on sitä mieltä, että sotaa tulisi jatkaa. Joidenkin mielestä aselepo tuli liian myöhään niiden kymmenien tuhansien palestiinalaisten ja yli tuhannen israelilaisten kannalta, jotka ovat menettäneet henkensä sodassa.
Millaista kehitystä Felm-keskuksessa ja Lähetysseuran yhteistyökumppaneiden parissa pidetään rauhan jatkumisen edellytyksenä?
– Moni täällä on luonnollisesti huolissaan tulitauon pitämisestä ja siitä, miten sen seuraavat vaiheet tulevat onnistumaan. Niiden aikana olisi tarkoitus löytää ratkaisuja pidemmän aikavälin ongelmiin, kuten siihen, kuka ja miten Gazaa hallitaan jatkossa ja miten sen jälleenrakennus toteutetaan.
– Näiden kysymysten ratkaiseminen tulee olemaan erittäin vaikeaa.
– Gazan tulevaisuus on osa laajempaa Israel–Palestiina-konfliktia, jossa Gazan lisäksi myös Länsirannan tilanne on ratkaisematta. Viimeaikaiset kehityskulut Länsirannalla tekevät rauhanomaisen yhteiselon syntymisestä entistäkin vaikeampaa, kun Israelin laittomat siirtokunnat jatkavat laajentumistaan pirstaloiden Länsirantaa entisestään.
– Tulitaukosopimuksesta on vielä todella pitkä matka rauhaan, mutta se on askel oikeaan suuntaan, ja ennen kaikkea askel välittömän inhimillisen kärsimyksen lievittämiseen.
– Lähetysseura jatkaa tukea humanitaarisen avun toimittamiselle Gazaan ja Länsirannalle. Seura panostaa edelleen eri taustoista tulevien ihmisten yhteiseloa ja keskinäistä kunnioitusta tukevaan työhön luottamuksen syntymiseksi konfliktin osapuolen välille.

Lähetysseuran Felm-keskus Jerusalemissa. Kuva: SLS kuvapalvelu
Tulitauko on askel oikeaan suuntaan, ja ennen kaikkea askel välittömän inhimillisen kärsimyksen lievittämiseen.
SATA VUOTTA RAUHAN PUOLESTA
- Suomen Lähetysseuran työ Israelissa täytti viime vuonna 100 vuotta.
- Aluksi Lähetysseuran työtä Israelissa ja Palestiinassa hoitivat pääosin Suomesta lähetetyt työntekijät, mutta nykyisin työn ytimessä on tuki paikallisille yhteistyökumppaneille.
- Lähetysseuran työ Israelin juutalaisten ja arabien sekä palestiinalaisten parissa on vuosikymmenten kuluessa mukautunut vastaamaan kunkin ajan tarpeisiin. Punaisena lankana toiminnassa on ollut lapsi- ja nuorisotyö sekä diakonia.
- Israelissa on noin 9,6 miljoonaa ja Palestiinassa noin 5,3, miljoonaa asukasta.
- Enemmistö israelilaisista on sekä etniseltä taustaltaan että uskonnoltaan juutalaisia. Israelin arabiväestöstä valtaosa on muslimeja, mutta maassa asuu myös arabikristittyjä ja muita vähemmistöjä. Israelissa ja Palestiinassa kristittyjä on noin 1–2 prosenttia väestöstä.
Lähde: Suomen Lähetysseuran verkkosivut ja Suomen YK-liiton Globalis-sivusto.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.