Tuleeko kolmesta seurakunnasta yksi?
Muhoksen, Utajärven ja Vaalan seurakunnissa mietitään parhaillaan, tuleeko kolmesta seurakunnasta yksi. Muhoslaiset voivat keskustella aloitteesta tiistaina 10. lokakuuta kello 18 iltakahveilla seurakuntatalolla.
Muhos, Utajärvi ja Vaala hakevat ratkaisua, joka turvaa seurakuntatyön jatkumisen koko alueella.
Kaikkien kolmen kirkkoneuvostot esittävät seurakuntarakenteen muutosta.
Mahdollisesta yhdistymisestä päättävät kunkin seurakunnan kirkkovaltuustot, jotka kokoontuvat tahoillaan yhtä aikaa 18. lokakuuta.
– Muhoksella yhdistymisesitystä edelsi pitkä ja perusteellinen keskustelu ja eri vaihtoehtojen puntarointi, kertoo kirkkoherra Vesa Palokangas.
Muhoksella yhdistymisesitystä edelsi pitkä ja perusteellinen keskustelu.
Yhdistymisellä tavoitellaan säästöjä hallinnon osalta. Sillä myös turvataan seurakuntatyön jatkuminen Oulujokilaakson alueella.
Jos seurakuntarakenteen muutos toteutuu niin jumalapalvelukset, kirkolliset toimitukset ja viikkotoiminta säilyvät niin Muhoksella, Vaalassa kuin Utajärvellä.
– Jumalanpalvelus ei välttämättä ole sunnuntaina kello 10 vaan ehkä kello 13. Mutta sen suurempia muutoksia seurakuntalainen ei välttämättä huomaa arjessaan, Palokangas sanoo.
Nyt on sopiva sauma miettiä yhteistyötä
Ensimmäisen kerran kolme seurakuntaa mietti tulevaisuuden yhteistyökuvioita helmikuussa.
Yhteistyön syventämisestä kirkkoherrat, talouspäälliköt sekä luottamushenkilöelinten puheenjohtajat keskustelivat seuraavaksi elokuussa, piispa Jukka Keskitalon koolle kutsumana.
– Utajärvellä ja Vaalassa huolettaa väkimääräennuste ja taloudellinen ennuste. Lisäksi niissä kirkkoherrojen virat ovat täyttämättä. Tästäkin syystä ajankohta tulevaisuuden miettimiselle on nyt otollinen.
Keskustelutilaisuus 10. lokakuuta
Palokangas sanoo, että suunnitelmista halutaan viestiä avoimesti.
– Ei tätä asiaa missään nurkan takana järjestellä.
Ei tätä asiaa missään nurkan takana järjestellä.
Kirkkoherra toivoo, että seurakuntalaiset eivät tekisi johtopäätöksiä väärien tietojen varassa vaan kyselisivät, jos jokin mietityttää.
Tähän tarjoutuu tilaisuus esimerkiksi 10. lokakuuta kello 18. Muhoksen seurakunnan avoimeen keskustelutilaisuuteen seurakuntatalolla voi tulla juttelemaan ja kyselemään.
Haasteina väkimäärä ja ikärakenne
Jos uusi seurakunta syntyy, siitä tulee pinta-alaltaan valtava mutta väkimäärältään pienehkö.
Muhoksella seurakunnan jäseniä on tällä hetkellä noin 7000, Utajärvellä vähän yli 2000. Vaalassa jäsenmäärä laskee alle kahdentuhannen vielä tämän vuoden aikana.
Ikärakenteeltaan seurakunnat ovat varsin erilaisia.
– Muhoksella alle 18-vuotiaita on vielä 30 prosenttia väestöstä kun taas Vaalassa yli 30 prosenttia on yli 65-vuotiaita ja kasteita paljon vähemmän kuin hautauksia.
”Muhos ei joudu maksumieheksi”
Kolmesta seurakunnista varakkain on Muhos.
– Muhoslaisten ei tarvitse pelätä, että Muhos joutuisi maksumieheksi. Jos seurakunnat yhdistyvät, kukin alue toimii omalla veropohjallaan. Missään nimessä ei ole niin, että Muhos vauraimpana maksaa vaan kukin toimii oman alueensa kirkollisveronmaksajilta saamillaan verotuloilla.
Utajärven ja Vaalan kirkollisveroprosentti yhdistymisessä todennäköisesti pienenee nykyisestä 1,85:stä samaan kuin Muhoksella.
– Muhoksella se on 1,55 eikä sitä voi nostaa.
”Muutos on mahdollisuus”
Tulevaisuuden suhteen Muhoksella, Utajärvellä ja Vaalalla on kolme vaihtoehtoa: jatkaa nykyisellään, muodostaa seurakuntayhtymä tai jatkaa yhtenä seurakuntana.
Palokankaan mukaan seurakuntayhtymämalli hylättiin, koska se kyllä keskittäisi asioita – esimerkiksi kiinteistöt olisivat yhteisessä omistuksessa – mutta ei toisi säästöä, sillä joka seurakunnassa olisi esimerkiksi oma kirkkoherra.
Nyt haluamme katsoa tämän yhden seurakunnan mallin.
– Nyt haluamme katsoa tämän yhden seurakunnan mallin, kirkkoherra sanoo.
Palokangas näkee muutoksessa mahdollisuuden kehittää seurakuntien työtä.
– Yhdessä voimme saada aikaan jotakin uudenlaista. Kaiken kaikkiaan seurakuntarakenteen muutoksen avulla halutaan kaikkien kolmen seurakunnan parasta.
Kymmenen hautausmaata, neljä kirkkoa
Jos seurakuntien yhdistymiseen päädytään, jokaisessa seurakunnassa säilyy nykyinen perustoiminta.
– Jatkossa työntekijät sijaistavat toisiaan ja osaamista voidaan jakaa koko alueelle. Ketään nykyisistä vakinaisista työntekijöistä ei irtisanota.
Ketään nykyisistä vakinaisista työntekijöistä ei irtisanota.
Uudella seurakunnalla on jatkossa kymmenen hautausmaata, neljä kirkkoa ja päälle seurakuntatalot ja kappelit.
”Yhdistyminen tapahtuu, tavalla tai toisella”
Tuomiokapituli määrää kirkkovaltuustojen kokousten jälkeen selvitysmiehen tarkastelemaan seurakuntarakenteen muuttamista talouden ja toiminnan näkökulmista.
– Jos selvitysmies toteaa, että yhdistymisessä ei ole mitään järkeä, asia raukeaa. Sama juttu jos yhdenkin seurakunnan kirkkovaltuusto vastustaa yhdistymistä.
Palokangas arvioi, että seurakuntien yhdistyminen tapahtuu jollakin tavalla joka tapauksessa:
– Tuomiokapituli voi ottaa ohjat käsiinsä ja myös kirkkohallitus voi määrätä seurakuntia rakenteelliseen yhteistyöhön. Yhdistyminen tulee joko niin, että voimme itse vaikuttaa asioihin tai niin että ulkopuoliset tahot päättävät.
Tuomiokapituli voi ottaa ohjat käsiinsä ja myös kirkkohallitus voi määrätä seurakuntia rakenteelliseen yhteistyöhön.
Jos kirkkovaltuustot ja selvitysmies puoltavat yhdistymistä, uusi seurakunta voisi aloittaa 1.1. 2025.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.