Uskontosanakirja: Kuka kirkossa päättää?

Aloitetaan perusasioista eli siitä, miten kirkko on järjestäytynyt hallinnollisesti ja maantieteellisesti.

Suomessa on yhdeksän luterilaista hiippakuntaa, jolla tarkoitetaan piispan johtamaa kirkollista aluetta. Sana hiippakunta on johdettu piispan päähineen eli hiipan nimestä.

Oulun hiippakunnan maantieteelliset rajat ulottuvat Keski-Pohjanmaalta Lappiin saakka, ja tätä niin sanottua ”puolen Suomen hiippakuntaa” johtaa piispa Jukka Keskitalo.

Itsenäisiä seurakuntia ja seurakuntayhtymiä

Hiippakunta koostuu seurakunnista. Mikäli saman kunnan alueella on useampi evankelisluterilainen seurakunta, niiden on kirkkolain mukaan muodostettava seurakuntayhtymä, joka vastaa seurakuntien taloudesta ja yhteisistä toiminnoista.

Oulun kaupungin seitsemän luterilaista seurakuntaa muodostavat Oulun seurakuntayhtymän.

Jokaisessa seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa on seurakuntaneuvosto, joka on seurakunnan hallintoa hoitava toimielin. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii kyseisen seurakunnan kirkkoherra.

Seurakuntien hallinto noudattelee kunnallisen päätöksenteon rakenteita, jossa kaupungin- tai kunnanhallitus valmistelee asioita valtuustolle.

Seurakuntayhtymän ylin päättävä elin on puolestaan yhteinen kirkkovaltuusto. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja on joku vaaleilla valituista kirkkovaltuutetuista.

Yhteiselle kirkkovaltuustolle asioita valmistelee yhteinen kirkkoneuvosto, jonne edustajat valitaan kirkkovaltuutettujen joukosta. Sen puheenjohtajana on joku yhtymän kirkkoherroista.

Itsenäisissä, yhtymiin kuulumattomissa seurakunnissa päätösvalta on kirkkovaltuustolla. Sen puheenjohtajana on joku vaaleilla valituista kirkkovaltuutetuista.

Seurakuntien hallinto noudattelee siis kunnallisen päätöksenteon rakenteita, jossa kaupungin- tai kunnanhallitus valmistelee asioita valtuustolle.

Seurakuntavaaleissa valitaan päättäjät

Neljän vuoden välein pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuutetut.

Yhtymiin kuuluvissa seurakunnissa äänestetään henkilöt jokaisen seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Itsenäisissä seurakunnissa valitaan kirkkovaltuustojen jäsenet.

Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä.

Seurakuntavaalit pidetään samaan aikaan jokaisessa Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnassa.

Ehdolle voivat asettua kaikki täysi-ikäiset seurakunnan jäsenet. Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä.

Jokainen äänestää päättäjiä omaan seurakuntaansa ja yhtymien alueella sekä omaan seurakuntaan että yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Edelliset seurakuntavaalit järjestettiin marraskuussa 2022.

Kirkolliskokous on kirkon eduskunta

Kun kirkkoa tarkastellaan valtakunnallisena kokonaisuutena, sen ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkolliskokous.

Kirkolliskokouksen tehtävänä on käsitellä asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa, taloutta ja kiinteistöjä.

Kirkolliskokouksen kokoonpanoon kuuluu piispojen, valtioneuvoston edustajan ja Saamelaiskäräjien edustajan lisäksi pappisedustajia ja maallikkoedustajia.

Jokaisen hiippakunnan alueella käydään neljän vuoden välein vaali, jossa hiippakunnan papit äänestävät pappisehdokkaita ja seurakuntien kirkkovaltuutetut maallikkoehdokkaita.

Maallikkoehdokkaina voi olla myös muita kirkon työntekijöitä kuin pappeja. Äänioikeus vaaleissa on papeilla ja seurakuntien kirkkovaltuutetuilla.

Kirkolliskokouksessa on yhteensä 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoedustajaa.

Oulun hiippakunnan osuus näistä on neljä pappia ja kymmenen maallikkoa, joista yksi on Saamelaiskäräjien edustaja.

Edelliset kirkolliskokousvaalit pidettiin helmikuussa 2024.

Lähteet: evl.fi ja arkkipiispa.fi