Kirja tuo Uuden testamentin henkilöitä nykypäivään

Tarinoiden henkilöt ilmestyivät luokseni kutsumatta. Niin kuvailee Kati Kemppainen uuden kirjansa syntyä. Suomen Lähetysseuran missiologian erityisasiantuntija sekä teologian tohtori tuo teksteissään Uuden testamentin henkilöitä nykymaailmaan.

– Mietin, että olisipa hauska kirjoittaa Uutta testamenttia uusiksi – ja tuon ”uusiksi” sanon siis vahvoissa lainausmerkeissä.

Aivan kuin tarinoilla olisi ollut oma tahto.

Kemppainen selaili Uutta testamenttia ja kuulosteli, ketkä sen henkilöistä alkaisivat elää uudella tavalla.

– Sitten ryhdyin vain kirjoittamaan. Mielikuvitukseni alkoi tuottaa tilanteita, ympäristöä ja puhetta. Kirjan synty oli ihmeellinen juttu: istuin läppärin ääreen ilman mitään suunnitelmaa siitä, mitä kirjoitan. Minä vain kirjoitin. Ihan kuin tarinoilla olisi ollut oma tahto.

Aluksi henkilöt oli tarkoitus sijoittaa tiukasti Uuden testamentin ajan Palestiinaan.

– Joka ainoasta yksityiskohdasta olisi pitänyt tarkistaa, onko se historiallisesti oikein. Päädyin kirjoittamaan henkilöt tämän päivän maailmaan, tämän päivän Suomeen sekä kuvitteelliseen Palestiinaan.

Kirjoittamisprosessi oli tyystin toisenlainen kuin se, johon tutkijakoulutuksen saanut Kemppainen oli tottunut.

– Heitin faktantarkistuksen pois. Tuntui hauskalta antaa mennä vaan, Kemppainen hymyilee.

Nykyaikaan siirretty Raakel käy traumaterapiassa

Tarinoita toisilta -kirjassa on kolmetoista tarinaa. Niissä ovat äänessä esimerkiksi Sakkeus, Maria, Martta ja Pietari sekä muita Raamatusta tuttuja henkilöitä.

Raamatun kertomuksissa esiintyy myös lukuisia henkilöitä, joista ei mainita nimeä. Yksi heistä on leprasta parannettu mies. Kemppainen antoi kirjassaan hänelle nimen Felix Onnellinen.

Ehkä rankin on Raakelin tarina. Raakel on äiti, joka menetti Herodeksen määräämässä pikkulasten joukkomurhassa kaksospoikansa. Kemppaisen nykyaikaan tuoma Raakel on traumatisoitunut ja neuroottinen ihminen. Hän raapii koko ajan käsiään, puhdistaa itseään pakonomaisesti sekä viiltelee itseään.

– Tuska saa hänet tekemään matkoja mielenterveyden rajan tuolle puolelle.

– Raakel haluaa oikeudenmukaisuutta ja hyvityksen. Hän haluaa, että Nasaretilainen saa maksaa sen, mitä epäsuorasti Raakelin elämälle aiheutti.

Kirjassa Kemppainen käyttää Jeesuksesta nimeä Nasaretilainen.

– Halusin nimityksen, joka on tunnistettava mutta joka on riisuttu Jeesus-sanan painolasteista.

Helenalla ja Maritalla ei ole raamatullista esikuvaa

Kirjassa on myös kaksi kokonaan keksittyä hahmoa, Helena ja Marita, jolla ei ole minkäänlaista esikuvaa Raamatussa. Heidän tarinoihinsa Kemppainen sai aineksia kahdelta nykyajassa elävältä ihmiseltä.

Kemppaisen ikonimaalauksen opettaja Helena ehdotti tarinaan aiheiksi ikonimaalausta ja erästä oman elämänsä traagista juonnetta. Kirjassa Helenasta tuli Sakkeuksen sommelier eli viiniasiantuntija.

–  Marita puolestaan on oikeassa elämässä ystäväni. Hänen toivomansa kaksi teemaa – avantouinti ja avioero – löytyvät kirjan Marita-hahmon tarinasta.

Sivuhenkilöstä päähenkilöksi, marginaalista esiin

Tarinoita toisilta -kirjassa Kati Kemppainen haluaa tuoda esille henkilöhahmojensa kautta nykyajan ilmiöitä ilman että käyttää niiden ehkä etäännyttäväksi koettavia termejä.

Esimerkiksi Felix Onnellinen on sairas, juutalaisten ylenkatsoman kansan jäsen ja vielä kymmenen sairaan miehen joukossa ranking-listan alimmaisena, kaikkein kamalimmalla tavalla sairas. Tarinassa pohjajuonteena kulkee moniperusteinen syrjintä.

Kati Kemppaisen kirjassa Uuden testamentin sivuhenkilöt on nostettu päähenkilöiksi.

– Vältän kuvauksia, joissa Jeesus puhuisi pitkästi. Sen sijaan ääneen pääsevät marginaalissa olevat. Tavoitteeni on kertoa Uuden testamentin sivuhenkilöiden näkökulmaa Nasaretilaiseen.

Kirjan voi hyvin lukea, vaikka Uusi testamentti ei olisi kovin tuttu. Jokaisen Kemppaisen kirjoittaman tarinan perään on lisätty tarinan lähtökohtana ollut raamatunkohta niin kuin se Uudessa testamentissa kerrotaan.

Kemppaisen mukaan Tarinoita toisilta -kirja toimii itsenäisenä teoksena, mutta sen rinnalla voi myös lukea Raamattua.

– Suosittelen UT2020-käännöstä, se on todella virkistävä. Itsekin olen sitä lukiessani havahtunut monesti: näinkö uudenlaisella tavalla vanhan tutun asian voi sanoa.

Tarinoiden idut syntyvät meditaatiossa,

Jumalan läsnäoloon laskeutumisessa.

Kemppainen ei osaa vielä sanoa, syntyykö häneltä vielä lisää Uuden testamentin henkilöitä nykyaikaan sijoitettuna.

– Uskon, että uusi kirjoitusprojekti tulee eteen jos on tullakseen. ”Nyt minä kirjoitan” -tyyppinen tekeminen ei toimi minulla, sellainen menee tuskaiseksi tekemiseksi.

– Olen tietoisesti elänyt elämää, joka ruokkii luovuutta. Se kantaa nyt hedelmää: olen herkempi huomaamaan asioita, maltan hoivata idulla olevaa ideaa ja odottaa sen kehittymistä.

– Tarinoiden idut syntyvät meditaatiossa, Jumalan läsnäoloon laskeutumisessa, oman mielen sisäisen hälinän vaietessa, sanoo Kemppainen, joka on myös hiljaisuuden joogan ohjaaja ja mindfulness-ohjaaja.