Kuva liittyy Yhteisvastuukeräyksen tämänvuotiseen keräyskohteeseen, vanhempien tukemiseen.

70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen ensimmäinen potti tuli pohjoiseen

3.2.20

Lapsiperheiden huono tilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa sodan jälkeen synnytti keräyksen, joka varojen keruun lisäksi haluaa synnyttää keskustelua keräyksen aiheesta. Tänä keväänä keräyspotti menee vanhemmuuden tukemiseen.


Kipinä Yhteisvastuukeräyksen keräämiseen syttyi ta syntyi 70 vuotta sitten lähimmäisenrakkaudesta, jolloin lapsiperheiden hätä antoi kipinän keräykselle.

Nyt Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon suuri keräys, suurin suomalainen lajissaan. Keräys auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa.

Yhteisvastuun juuret ovat syvällä Suomen historiassa. Syksyllä 1949 sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen lapsiperheiden tilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa oli heikoissa kantimissa. Lapset olivat aliravittuja ja sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tarvittiin pikaista apua, mutta auttavaa järjestelmää ei ollut, kunnes kirkko tuli hätiin.

1949
Syksyllä 1949 sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen lapsiperheiden tilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa oli heikoissa kantimissa.
Heidän tuekseen ehdotettiin suurkeräystä, ja se toteutettiin 1950.
Ensimmäinen keräystuotto, 60 miljoonaa markkaa, ylitti kaikki odotukset.

1950-LUKU
Keräysvaroilla autettiin useampana vuonna vanhuksia. Myös äitejä ja vammaisia muistettiin keräystuotoilla.
1956 keräyskohde ilmaistiin näin: ”Vaikeuksiin joutuneet sotalesket, orvot, sairaat lapset ja vanhukset, henkisesti rasittuneet henkilöt sekä viisi diakonissalaitosta.”

1960-LUKU
1963 apua ryhdyttiin antamaan ulkomaille. Avunsaajana oli tuolloin Ambo-Kavangon kirkko Namibiassa.
1964 keräyksellä tuettiin vaikeuksissa olevien omatoimisuutta mm. ostamalla heille lehmiä. Diakonissalaitokset saivat varoja myös 60-luvulla.

1970-LUKU
1970 ja myös seuraavana vuonna varat kohdennettiin Suomessa epilepsiavammaisten työ- ja poliklinikkatoimintaan. MS-potilaita tuettiin peräkkäisinä vuosina, kuten myös Kaunialan sotavammasairaalaa.
1973 varat menivät Kainuun metsätyömieskodin rakentamiseen Puolangalle.

1980-LUKU
Kotimaassa varoilla hankittiin asuntoja asunnottomille ja tukiasuntoja vankilasta vapautuneille. Tukiasuntoja perustettiin mm. Ouluun.
Kehitysmaissa yv-varoilla tuettiin pakolaistyötä sekä kehitettiin maataloutta ja terveydenhoitoa.

1990-LUKU
Takuu-Säätiö oli perustettu 1990, ja se pystyi käynnistämään takaustoiminnan keräysvarojen turvin 1991. Toimintaa suunnattiin esimerkiksi laitostaustaisille ja mielenterveyskuntoutujille.
1997 kerättiin rahaa ruokapankkitoimintaan. Keräyksessä puhuttiin pankeista, joita ei pitäisi olla Suomen kaltaisessa maassa.

2000-LUKU
2001 keräys herätti julkista keskustelua omaishoidosta. Sairaan hyvät -projekti etsi mm. syrjäytyneitä omaishoitajia.
Samana vuonna ulkomainen kohde herätteli näkemään aids-orpojen avuntarpeen Ugandassa.
2003 varoilla rakennettiin rauhaa ja sovintoa, erityiskohteena oli Ruanda.

2010-LUKU
2006 keräys puhui ihmisarvoisesta vanhuudesta. Keräystuotolla kehitettiin mm. kotikäyntityötä. Varoilla autettiin yksinäisiä ja turvattomissa oloissa eläviä vanhuksia myös Angolassa, Sambiassa ja Ugandassa.
2014 keräys sai Suomessa erityissuuren huomion, kun kohteena oli saattohoidon kehittäminen.

2020  keräyksen aiheena on Vanhemmuuden tukeminen.

 

Yhteisvastuun tuotonjaosta on käyty monia keskusteluja. Niiden ytimessä on ollut viime vuosina kysymys, pitäisikö aiempaa suurempi osuus keräystuotosta ohjautua paikallisseurakuntien käyttöön ja kotimaiseen vaikuttamistyöhön, ja pienempi osuus kansainväliseen avustustoimintaan.

Onko sinulla muistoja Yhteisvastuukeräyksen kohteista vuosien varrelta? Kerro toimitukselle.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen