Näkemyksiä

Seurakuntien tuore tunnettuuskysely kertoo, että niin kirkkoon kuuluvien kuin kirkosta eronneiden joukossa korostuu sana "etäinen". Mistä tämä johtuu, sitä pohtii Tuukka Myllymäki.

Voiko yksi syy asuntoautojen ja -vaunujen uuteen suosioon olla myös se, että sellaisella ajava kuuluu aina joukkoon, pohtii Elsi Salovaara

Hengellistä väkivaltaa ja sen vaikutuksia koskevien kysymysten äärellä ollaan 17. heinäkuuta. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Piispa kiitteli SRK:n taannoista, uskonnonvapautta koskenutta kannanottoa. "Uskonnonvapaus ensisijaisesti vapautta uskoa", hän muistutti.

Vapaaehtoistyöhön on kaipuuta, mutta voiko siihen osallistuva aidosti kokea olevansa täysivaltainen toimija? Vapaaehtoisen rooli on kirkossa edelleen monella tavoin rajattu, toteaa Marjukka Hamari.

Oululaiset pitävät seurakuntia luotettavina ja uskottavina, mutta toisaalta varovaisina ja kangistuneina. Media, hautausmaa ja kirkolliset toimitukset ovat areenoja, joiden kautta ihmiset ovat seurakuntaansa eniten kosketuksissa, kirjoittaa Elsi Salovaara.

Facebookin ja Twitterin keskustelutavat - väittelyt ja kiistelyt - ovat monille papeille hankalia. Kirkossa on aina suosittu keskustelutapoja, jotka painottavat voimakkaasti yksisuuntaisuutta ja samanmielisyyttä. Ei väitellä, vaan pyritään välttämään vastakkainasettelua sekä edistämään tasa-arvoista ja turvallista yhteisöä, kirjoittaa Ilkka Kurjenmäki kolumnissaan.

Jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin voi tulla turvallisella mielellä, kannustaa piispa Jukka Keskitalo. Syksyllä hän toivoo näkevänsä useita "koronasta vapautumisen juhlajumalanpalveluksia".

Mitä nuoret ajattelevat ehtoollisella käymisestä? Joukko oululaisia isoskoulutettavia vastaa kysymykseen.

Satu Kreivi-Palosaari rakastaa virsiä, mutta ymmärtää myös niin kevyen musiikin, rockin ja hevin kertovan ihmisen kompuroinnista ja kaipauksesta tavalla, jota on syytä kuunnella.

"Kaikella on tarkoituksensa, myös sillä, että jotain ei tapahdu. Jos ovet johonkin oppilaitokseen tai työpaikkaan eivät avaudu nyt, se ei ole maailmanloppu, vaikka pettymys on iso", kannustaa Elsi Salovaara.

Toisen ihmisen ja ihmisryhmän tietoinen loukkaaminen ja halveksunta ei ole oikein eikä kristillistä. Kuitenkaan kristilliseen uskoon kuuluvan opin ja opetuksen esillä pitäminen ei voi olla loukkaavaa, kirjoittaa Pauli Niemelä RT:n pääkirjoituksessa.

Vihapuhe on tullut aiempaa näkyvämmäksi sosiaalisen median ansiosta. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajaton ja jokaisella on vastuu omista sanomisistaan. Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, näyttelijä Chike Ohanwe ja professori Risto Saarinen ruotivat keskustelukulttuurin muutosta Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien virtuaalitapahtumassa.

Fuengirolassa asuu yli sata kansallisuutta. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu kaikkialla, kertoo Espanjan aurinkorannikolla asuva Marja Forsblom.

Oulun seurakuntien yhtymäjohtaja Pekka Asikainen uskoo, että pyhiinvaellus voi olla vaeltajalle hyvää tekevä löytöretki: "Moni asia saattaa loksahtaa kohdalleen, kun on aikaa hiljentymiseen ja kulkemiseen."

Voisiko helatorstain sanoma taivaaseen korotetusta Kristuksesta tuoda meille viestiä Jumalan läsnäolosta ja rakkaudesta elämässämme juuri nyt? Hoitaa haavaamme syvästä kaipauksesta yhteyteen Jumalan kanssa? kysyy Ulla Mitrunen.

Elämä voi heittää meistä jokaisen pimeään kellariin. Kaunein huomionosoitus, jonka toiselle voi antaa, on keskittyä häneen. Nähdä hänet. Sillä juuri pimeässä nähdyksi tulemisen tarve on suurin, toteaa Karin Mariola.

On ollut liikuttavaa huomata, kuinka kirkkojen sulkeminen vaikutti kaipuuna sanan ja sakramenttien äärelle. Melkoisen moni kaipaa jo samaan tilaan tuttujen kasvojen kanssa. Kirkot ovat tärkeitä paikkoja, vähän samanlaisia kuin Öljymäki Jeesuksen aikana, kirjoittaa Pekka Tuomikoski.

Yhtymä on alkanut hyödyntää eri lähteistä haettavaa kehittämisrahoitusta parin viime vuoden aikana. Tähän mennessä se on tuonut taloon lähes miljoona euroa.

Matti Pikkarainen pohtii, onko kirkossa käynnissä jonkinlainen kilpailu rohkeimmasta tavasta päästä julkisuuteen. Pappien YouTube-videolla laulama Syntisten pöytä -kappale lähentelee ehtoolliseen yhdistettynä hänen mukaansa jo rienausta.

Kirkko, kunnat ja lukuisat järjestöt vapaaehtoisineen tekevät tärkeää työtä. Emme kaikki ole ammattikasvattajia, mutta kylässä meitä jokaista tarvitaan, muistuttaa Elsi Salovaara.

Milleniaalien halu kysyä ilman ennalta pureksittuja vastauksia on tervettä. Mutta ovatko alle nelikymppiset kysyjät myös valmiita esittämään itselleen kriittisiä kysymyksiä? pohtii Ilkka Kurjenmäki.

YK:n raportissa Suomi valittiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi. Miten sijoitumme tulevaisuudessa? Kirkolla on kansalaisyhteiskunnassa henkisen ja hengellisen voimaannuttajan rooli, toteaa Juhani Lavanko.

Etätyö on tehnyt meistä entistä tuottavampia ja itseohjautuvampia. Raamattu kehottaa meitä kyllä ahkeruuteen, mutta muistuttaa myös rentoutumisesta, huomauttaa Kati Jurkko.