Näkemyksiä

Paavi Franciscus on uskaltanut nousta ennen kaikkea vihan valtaa vastaan. Samaa päättäväisyyttä toivoisi maamme evankelis-luterilaisten kirkon piispoille, kirjoittaa Olli Kohonen.

Tulevina vuosina kirkon on satsattava viestintäänsä suhteessa enemmän kuin nykyisin. Kesän aikana toteutettava Rauhan Tervehdyksen lukijatutkimus antaa siihen lisätietoa, kirjoittaa Pauli Niemelä.

13. toukokuuta toteutettu Toivevirsien ilta Oulun tuomiokirkosta on katsottavissa Virtuaalikirkossa.

Läsnäolo vaatii keskittymistä toiseen ihmiseen ja kiinnostumista hänestä. Vain keskittymisen kautta voimme olla läsnä toiselle myös etäältä, kirjoittaa Marja-Leena Tahkola.

Papin mukana katsoja pääsee ratkomaan elämän perimmäisiä kysymyksiä, kuten kaiken tarkoitusta, mutta myös murhia.

Vaikka rukouksessa on voimaa, ilman ruokaa ei kukaan elä. Seurakuntien emäntien tekemät take away -ateriat ovatkin rasioihin pakattua lähimmäisenrakkautta, kirjoittaa Elsi Salovaara.

Näinä päivinä aiemmin itsestään selvinä pitämistä asioista on tullut tärkeitä. Tiedän, että maailma on joltisenkin mallillaan, kun sisävessa toimii ja jääkaapissa on ruokaa, kirjoittaa Maarit Peltoniemi.

Epävarmuuteen suostuminen tekee kipeää, koska se vaatii luopumista kaiken hallitsemisen harhasta, kirjoittaa Juhani Lavanko.

Suomalaiseen arkeen on tullut Afrikassa tuttu ajatus, ettei asioita pidetä itsestäänselvyyksinä, kertoo Mikko Pyhtilä.

Poikkeusolot ovat tuoneet esiin työntekijöiden taitoja. Työn rakenteissa tulee olla joustoa ja muutosvaraa, kirjoittaa Jaakko Tuisku.

Äitienpäivän kunniaksi laadimme tietovisan, jossa esiin tulee monta kuuluisaa naista. Mukana on vain yksi urheilukysymys!

Päivärippikouluihin on päädytty muun muassa Oulussa ja Tyrnävällä. Nuorille halutaan tarjota elämyksellisiä hetkiä, vaikka leirit jäävät väliin.

Neljän vuoden aikana kolmen työnantajan palveluksessa ollut Taina Kulju pohtii, että vappuna tulisi muistaa myös työssä jaksamisen merkitystä.

Juuri tätä minun pitääkin tehdä: pitää huolta esivanhempieni maasta ja tuottaa ruokaa, jonka voi puhtaalla omallatunnolla myydä. Näin kirjoittaa kolumnisti Marika Kamps Limingasta.

Kun hengellinen jano yllättää, eikä juotavaa ole fyysisesti saatavilla, iskee yllättävä hätä: Tarvitsen kaikkia aisteja ruokkivaa hengellistä kokemusta. Haluan kuulla, maistaa, haistaa, tuntea ja nähdä Jumalan, sanoo Mikko Salmi.

Olemme siirtymässä vauhdilla tietoyhteiskunnasta vuorovaikutusyhteiskuntaan, pohtii Kalle Pyky.

Moni tuntee menettäneensä elämänhallinnan. Kriisistä selviytymiseen on kuitenkin keinoja, kertoo kriisityöntekijä Minna Rautio.

Menneisyys meni jo, tulevaa me emme tiedä. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet, toteaa Kati Jurkko.

Toivottavasti koronarajoitusten alla vietettävät kuukaudet eivät jätä meihin toisen koskettamisen pelkoa, pohtii Elsi Salovaara.

Toivoa luovat konkreettiset ja vastuulliset teot. Toivo syntyy tunteesta, että näemme toisemme ja myötäelämme toistemme kohtaloita, kirjoittaa toimittaja Riitta Hirvonen.

 Oulun seurakuntayhtymässä keräyslupahakemus on jo valmistelussa.

Ojennettu käsi, keskustelu, rukoileminen jonkun puolesta, ruoka-apu tai muu avustaminen voi puhua ihmisille enemmän evankeliumia kuin yksikään somekanavan kautta välitetty viesti, muistuttaa Katri Tuomiharju.

On olemassa monia ihmisryhmiä, joille sivussa oleminen ei ole uutta vaan yksinäisyys ja ulkopuolella oleminen ovat jokapäiväisiä kokemuksia, muistuttaa Minna Rautio.

Kriisi on aina myös mahdollisuus johonkin uuteen. Paljon on meistä itsestämme kiinni myös tulevaisuudessa, pohtii Heli Mattila.