Näkemyksiä

Kirjailija Kaisa Raittilan teos Yhteyden rakentajat piirtää karun kuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksista kirkossa. Rohkeita esitaistelijoita on tarvittu, jotta kirkko olisi joku päivä tasavertaisesti avoin kaikille.

Oulujoen seurakunnan työntekijät heitettiin viime maaliskuussa mereen ja käskettiin uida. Vedimme suolavettä keuhkoihimme, räpiköimme ja haukoimme henkeämme, mutta pysyimme pinnalla. Kroolivedot ovat vahvistuneet kuukausi kuukaudelta, kirjoittaa kappalainen Satu Kreivi-Palosaari.

Hengellisen painostuksen uhri saattaa kärsiä kokemastaan vuosia ja vuosikymmeniä. Asia ei ole yhdentekevä. Meidän kirkon ihmisten tehtävä on sekä hoitaa näitä uskonnolla haavoitettuja että pyrkiä estämään hengellinen väkivalta kun huomaamme sitä ympärillämme, toteaa Hailuodon kirkkoherra Timo Juntunen.

Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen on ollut vuoden ajan jäsenenä Julkisen sanan neuvostossa. Eräs neuvostolle tulleista kanteluista oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen pappismiehen näkökulmasta.

Terveysjohtaja Jorma Mäkitalo soitti gospelia, mutta hullaantui sitten irkkumusiikista.

Karin Mariola iloitsee siitä, että hänen lapsuutensa iloton kirkko on muuttunut. Tuntea saa näyttää ja lapsen nauru ei ole enää syntiä.

Kun olemme sinut menneisyyden kanssa ja avoimia tulevaisuudelle, voimme elää tätä hetkeä, kannustaa Pauli Niemelä.

Onko niin, että kirkon uskosta on tullutkin minun uskoni, jossa ytimenä ei olekaan kirkon hyvä? pohtii Matti Pikkarainen.

Kirkossa ei tarvitse olla yhtenäisena joukkona samaa mieltä kaikesta. Samaa mieltä kaikesta ei olla perheissä, joukkueissa, yhdistyksissä tai puolueissa. Miksi siis kirkossakaan? Tärkeää on yhteinen tavoite, muistuttaa Elsi Salovaara.

Mikä päättyneen vuoden aikana kirjoitettu lehtijuttu toi esille aiheen tai ilmiön, josta on tekstin kirjoittajan mielestä hyvä puhua myös tänä vuonna? Rauhan Tervehdyksen toimittajat nostavat esille tärkeitä aiheita, joista he kirjoittivat vuonna 2020.

Palkittu Elayne Whyte Gomez johti ydinaseiden kieltoneuvotteluita. Sopimus astuu voimaan tammikuun 2021 aikana.

Yksi syy sille, miksi kirkko voi tuntua nuorista naisista etäiseltä, ovat miespiispojen epäasialliset kannanotot.
- Mutta eikö aktivismia harrastava, avoliitossa elävä makean siiderin (nais)siemailija voi kantaa tässä(kin) ajassa Kristusta sydämessään yhtä väkevästi kuin suomalainen piispa, Olli Kohonen pohtii.

Historiassa ei ole joulua, jolloin alueemme ihmiset eivät olisi kokoontuneet joulukirkkoon. Pandemian seurauksena näin tulee nyt tapahtumaan. Vaikka fyysisesti emme voikaan kokoontua, ei jätetä ketään yksin viettämään joulua, kannustaa Niilo Pesonen.

Hannu Mustakallion kirjoittaman Oulun kirkkohistorian toinen osa tuo elävästi esiin vuosien 1870–1945 mullistusten vaikutukset Pohjois-Suomen keskukseen ja sen seurakunnalliseen elämään.

"Vieressäni olevan nuoren naisen äiti ja koko muu perhe on kadonnut pitkällä matkalla, leirien tungoksessa, väenpaljoudessa, loputtomassa ihmismeressä.  Hänen puhelimensa varastettiin, ja siinä samalla hiipui viimeinenkin toivo tavoittaa koskaan enää ketään läheisistä." Koskettavan tarinan kertoo Maarit Peltoniemi. 

Apostoli Johannes aikoinaan muistutti välinpitämättömyyden vaarasta: ”Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa", kirjoittaa Jukka Joensuu Oulunsalosta.

12 lukijaamme kertoo, mitä heille merkitsevät itsenäisyys, millaisia asioita itsenäisyyspäivän vietossa tulisi tuoda esiin ja pitäisikö sen muuttua johonkin suuntaan.

Juuri tämän huikean kirkkovuoden aikana voi tapahtua paljon hyvää, sanoo toiveikkaasti kolumnisti Mikko Pyhtilä.

Pohjoisen maan kehitys yhdeksi maailman parhaista paikoista elää on kunnioitettava saavutus, toteaa Rauhan Tervehdyksen hallituksen jäsen Kati Jurkko.

Kun alueellinen tai kansallinen kriisitilanne iskee, Oulussa on nyt käytössä toimintamalli diakonia- ja sosiaalityön asiakkaiden auttamiseen. Mallin laatimisessa on hyödynnetty koronakevään ja Oulu-avun kokemuksia.

Mitä ajatuksia sinussa herättävät itsenäisyys ja itsenäisyyspäivä? Mistä asioista voit olla ylpeä, iloinen tai kiitollinen itsenäisessä Suomessa. Keräämme näkemyksiä 3.12.2020 ilmestyyvään numeroon.

Aina ennen uutta täytyy luopua jostain vanhasta. "Se aiheuttaa ristiriitaisia mylläköitä ihmisen sisälle", toteaa Marika Kamps, joka on aloittamassa uuden ajanjakson elämässään.

Hoosianna tarkoittaa avunpyyntöä: Auta! On hyvä huomata ympärillä oleva hätä ja avunpyynnöt. Voimme auttaa tekemällä, kuuntelemalla ja lahjoittamalla, kannustaa Pekka Asikainen.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin jakoi tänään vuosittaisen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen. Sen sai Helsingin Sanomissa julkaistu Ei samalta viivalta -juttu, jonka ovat kirjoittaneet Anni Alatalo ja Katri Jaalamaa. Ehdolla tunnustuksen saajaksi oli myös Rauhan Tervehdyksen syyskuinen juttu oululaisen Virpi Sillanpää-Posion arjesta.