Näkemyksiä

Kirkolliskokouksen mukaan jokaisella seurakunnalla on pian oltava nuorten vaikuttajaryhmä. Oulujoen Lutikat on sanonut painavan sanansa nuorten toiminnasta jo neljän vuoden ajan.

Kun kanssakäymiset eri taustoista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa yleistyvät, niin myös ekumeeniselle työskentelylle on tarvetta, muistuttaa Ilkka Mäkinen.

Natsit eivät ole enää haamuja Euroopan historiasta. Uhka väkivaltaisesta hyökkäyksestä synagogaan on realisoitunut jo Saksassa, muistuttaa Olli Kohonen.

Kun Afrikassa halutaan kohdata haasteita, kuten väestönkasvun tai ilmastomuutoksen hillitseminen, vuorovaikutus kasvavien kirkkokuntien johtajien kanssa on tärkeää, painottaa Suomen Lähetysseuran Rolf Steffansson.

Yhtä paljon kuin lunta ja valon pilkahduksia, surullinen ihminen kaipaa lohdun sanoja tuomion sijaan. Eikä vain korulauseita, kliseitä ja menneitten aikojen fraaseja, kirjoittaa Maarit Peltoniemi.

Jokainen kokee tarvetta tulla hyväksytyksi ja armahdetuksi, muistuttaa Pekka Tuomikoski.

Oulunsalon seurakunnassa on viritelty keskustelua, pitäisikö alttaritaulu vaihtaa. Kömpelö ja liikuttava, kuvailee amanuenssi Elina Vieru Oulunsalon maalausta.

Vaikka koko muu maailma puhuisi pahaa, minulla on lupa puhua hyvää, muistuttaa Mikko Pyhtilä.

Seurakuntien toiminnan painopistettä pitäisi siirtää yhteisölähtöiseen toimintaan, niin että seurakunnan työntekijät kohtaavat ihmisiä siellä, missä he ovat jo valmiina, kirjoittaa Pauli Niemelä.

Seurakunnat haluavat toimia jatkossa aiempaa perhelähtöisemmin. Tähän patistaa joulukuussa ilmestynyt Kirkkohallituksen Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivat -asiakirja.

Alttaritaulun pääkalloa on peitelty hääkuvissa ja lapsia se pelottaa. Kommentit ovat herättäneet kysymyksen, olisiko alttaritaulun vaihtaminen mahdollista.

Suomen Kristillinen Rauhanliike palkitsi pääkaupunkiseudun seurakuntalehden Kirkon ja kaupungin kiitoksena suvaitsevamman yhteiskunnan rakentamisesta.

Se on jokaisella ihmisellä, useimmilla eläimilläkin. Se yhdistää meidät toisiimme ja erottaa meidät toisistamme. Nimi.

Kannattaa lukea jouluevankeliumi loppuun saakka, kehottaa Samuli Suonpää jouluaaton hartaustekstissään.

Saara Kalalukan kirjoitus paljastaa, että adventtiaika Afrikan Lusakassa on erilainen, mutta myös hyvin samanlainen kuin Suomessa.

Vuoden 2020 alusta alkaen Rauhan Tervehdys -lehden sivutaitto ja ilmoitusmyynti siirtyvät toimitukselle. Muutoksen myötä ilmoitusten listahinnat laskevat.

Niin hallitusohjelmat kuin strategiat jäävät helposti pelkiksi papereiksi, jos niiden viestiä ja tavoitteita ei sisäistetä eikä niihin uskota, toteaa Elsi Salovaara.

Vaikka odotamme joulua, sen alla ei tarvitsisi uupua, muistuttaa Marjo Koski-Vähälä.

Jos uskonto riisutaan pois henkisestä ilmastosta, mitä ihmisenä olemisesta jää jäljelle? pohtii Juhani Lavanko.

Piispa Rimpiläisen työtoveri Keijo Nissilä muistaa Olli-piispan luotettavana esimiehenä, herrasmiehenä, vaatimattomana, kuuntelutaitoisena ja lempeänä ihmisenä. Höysteenä toimi monissa tilanteissa piispan hyväntahtoinen huumori.

Moderni itsenäisyysaiheinen virsi puhuu rauhasta, luonnosta ja kiitollisuudesta.

Nyt jos koskaan tarvitaan eheyttävää, kokoavaa ja yhdistävää yhteiskuntapolitiikkaa, kuten talvisodan ihmeen takana oli, kirjoittaa Pauli Niemelä.

Tutkimuksissa on huomattu, että nelikymppisten ikävaiheeseen kuuluu ”entäs minä itse?” -tunne, kirjoittaa Jaakko Tuisku.

Pekka Asikaisen mukaan sota testasi myös suhdetta uskoon. Veteraaneilta voimme oppia lähimmäisestä huolehtimisen arvon.